Dying Feelings

Olen ollut hirveän väsynyt viimeaikona kirjoittamaan tänne, mutta nyt päätin tulla vähän tyhjentämään ajatuksia, koska tuntuu, että jos en tee sitä nyt, niin kohta pää halkeaa kahtia..
Mulla on ollut siis viimepäivinä tosi pitkiä päiviä töissä, eikä siinä muuten mitään, mutta ajankohta on todella huono. Olen aivan paskana, koska mun oma elämä rakoilee pahasti.. Hessu tuli kipeäksi viimeviikonloppuna ja vaikka olen saanut aloitettua lääkekuurin, niin huoli ja stressi on ollut kova. Lisäksi mun "rakkauselämä" (jos sitä siksi on voinut edes kutsua), on päin helvettiä. Vihaan ylikaiken sellaisia ihmisiä, jotka antaa ymmärtää vaikka mitä ja sitten meet retkahtamaan ja ihastumaan tyyppiin tosi pahasti, kunnes tää ilmottaa, että mehän oltiin pelkkiä kavereita! Vaikka selvästi tapailtiin ja tehtiin yhdessä kaikkea..
Mä en vaan ymmärrä, miten ihmisellä on pokkaa olla toista kohtaan niin..välinpitämätön. Mutta onneks asia selkis nyt ja tästä eteenpäin voin astella eteenpäin ja koittaa olla astumatta tollasiin paskaläjiin.