maanantai 21. lokakuuta 2013

Isänpäivä lähestyy..

Korumaa tarjosi minulle jälleen ihanaa yhteistyötä lähestyvän isänpäivän merkeissä. Sain valita omalle isälleni jonkin heidän tuotteistaan ja päädyin kaiverrusavaimenperään, koska mun isälle ei tulis kuuloonkaan käyttää minkäänlaista korua.:D

Isäni on henkeen ja vereen meri -ihminen, rakastaa veneilyä ja he ostivat äitini kanssa purjeveneen viime kesänä. Hessu on isälle myös hyvin tärkeä ja tuo aina hymyn hänen huulilleen, joten kaiverrutin avaimenperään valokuvan, jossa Hessu seisoo laiturilla pelastusliiveissä odottamassa mökille pääsyä!:) Taakse kaiverrutin yksinkertaisesti  tekstin "Isälle "  Mä tiedän, että Isä tykkää tästä yksinkertaisesta lahjasta todella paljon, koska tässä on kuitenkin myös paljon tunnetta mukana! Tämän lisäksi meillä on ollut joka vuosi tapana ostaa isälle merkkipäivänä hänen lemppari keksejään, Suklaalehtiä sekä punaista Jaffaa! En tiedä, mistä isä on tän joskus keksinyt, mutta niitä on aina oltava!:D haha

Nyt teilläkin on mahdollisuus antaa omalle isällenne tällainen kiva isänpäivälahja, 


Kilpailun säännöt:

1. Kerro, miksi sinun isäsi on paras isä!
2. Liitä kommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi ja nimimerkkisi, jos osallistut anonyymina!
3. Kilpailuun on aikaa osallistua tasan viikko, eli maanantaihin 28.10.-13 asti!

Paras kertomus voittaa!:) Tiedän, että tää tulee olemaan vaikeeta, mutta yritän valita! Nyt vaan isi -kertomuksia kehiin! 


20 kommenttia:

  1. Oma isäni on kuollut, joten äitini on oikeestaan ollut mulle ja sisaruksille aina sekä äiti, että isä. Isänpäivänä sytytän isälle kynttilän, mutta jonkun persoonallisen lahjan antaisin mielelläni äidille, ihan vain muistuttamaan, kuinka tärkeä hän on, jokaikinen päivä, myös isänpäivänä. :><3

    -tuikku
    numme14@gmail.com

    VastaaPoista
  2. Mä oon aina ollut hiukan isän tyttö, toki äitikin on läheinen mutta olin pienenä vähän semmoinen poikatyttö joka silti oli usein mekossa :D mutta isän kans päästiin aina autokaupoille ja aina kun pestiin autoa, oli tämä tyttö apurina. Olen saanut läpi elämän isältä isällisiä neuvoja ja muistan aina hänen sanansa "tyttö, käy elämässä ikinä mitä hyvänsä, sinä saat tulla aina kotiin" <3 :) ja hän on aina valmiina ojentamaan kätensä ja viimeksi tänään hän halusi käydä lenkillä koiriemme kans :) parempaa isää en ois voinut itselleni toivoakaan. <3

    VastaaPoista
  3. Niin ja sähköposti on tiina.viirela@gmail.com

    VastaaPoista
  4. Isi on ihana! Hän vaan yksinkertaisesti auttaa aina kaikkia ja pitää huolen meidän perheestä <3

    Heidi/heidikatariina92@gmail.com

    VastaaPoista
  5. Oon ollu aina niin isin tyttö kun vaan on voinut olla. Oon perheeni nuorimmainen ja ainoa tyttö joten isukin kietominen pikkurillin ympärille ei ollut vaikeaa ;) Iskä on kyllä aivan mahtava, niin rento ja huumorintajuinen tyyppi! En tiedä ketään kuka ei sen jutuille nauraisi ja vaikka se on jo yli 50v (itse asiassa hänen synttärit on 1.11) ,niin hän on silti hirveän nuorekas mieleltään. Huono puolikin isukista löytyy, nälkäisenä hän on niiiiiiiin kärttyinen. Opinkin nuorempana, kun vielä kotona asuin olemaan hiljaa aina silloin kun iskä tuli töistä :DD Heti ruuan jälkeen olikin sitten aivan eri ääni kellossa.

    Iskä on muutenkin aika huvittava tapaus. esimerkiksi kukaan ei saa istua sen paikalla ruokapöydässä. Nykyisen miehenikin kun vein sinne ensimmäisiä kertoja käymään ja hän vahingossa sitten istui iskän paikalle kahvipöydässä niin eikö iskä tullu ja häätäny sen pois. Ei suotta hävettänyt, mutta oma mokanihan se oli kun en ollut muistanut varoittaa ajoissa :D Lisäksi sillä on oma lemppari kahvimuki (sellainen muovinen joka on ns. termospullon korkki :DD) joka on jo aika ällöttävän pinttynyt. Äiti on sen jo monesti yrittänyt hävittää, mutta ei ole onnistunut ja sota siitä syttyis jos niin joskus kävisi. Luojan kiitos se joskus suostuu kuitenkin juomaan muistakin mukeista....

    Iskä on aina ollut tosi rakastava ja kun olin lapsi niin se vietti hirveästi aikaa mun kanssa. Leikittiin kaikenlaista, pelleiltiin ja olin tosi monesti sen mukana töissä kattomassa kun se kaatoi metsäkoneella puita ja
    opettihan se tietenkin mua ajamaan sitten sillä metsäkoneellakin. Sienestysreissut on jääneet lapsuudesta mieleen kun pelkäsin tietenkin hirveästi karhuja, mutta kun iskä sai mut vakuuttuneeks että hän on oikea karhunkaataja, niin pelot hävisi samantien. Vasta vanhempana tajusin, että jos karhu tulisi oikeasti vastaan ei iskä sitä pystyisi mitenkään "kaatamaan" :D Niin sitä vaan pieni tyttö piti isäänsä ylivoimaisena sankarina.

    Iskästä kyllä riittäis kerrottavaa! Ihanaa olisi voittaa isukille tuollainen oikein kunnon lahja. Se olisikin samalla synttäri- että isänpäivälahja. Kyllä se vaan niin on että oma iskä on aina se paras! :) Ihana kilpailu tämä! Tuli kunnolla muisteltua menneitä, kaikkia kivoja reissuja ja yhteisiä hölmöjä juttuja. <3

    Nonnuli@live.fi

    VastaaPoista
  6. 1. Mun iskä on paras, koska se aina on ollu mun tukena (vaikkei se sitä oo koskaan sanonu ääneen), ja antanu mulle omaa tilaa kun oon surullinen. Ja kun tilanne on vähän rauhoittunu ni tulee kyselemään multa, miten mä voin ja että voiko hän mua jotenkin auttaa. Esim. kun ajoin melkoisen kolarin talvella jossa en ite loukkaantunu, hän tuli heti kysymään multa kotiin päästyäni, olenko kunnossa ja että onneks mulle ei käyny mitenkään, sillä autoja saa uusia mut mua ei saa korvattua. Se on auttanu mua sekä taloudellisesti että muutenkin vaan olemalla läsnä. Oon aina ollu se isin tyttö, joka saa tahtonsa läpi aina paremmin isiltä, ja oon hirveesti aina tehny isin kanssa juttuja. Viimeks sunnuntaina vaihdettiin mun auton renkaita yhdessä, ja se oli mun mielestä maailman parasta ajanvietettä, vaikka melkein itku mulle tulikin kun en sitä rengasta ite saanu kunnolla kiristettyä. Onneks isi on voimakas. :D ♥
    2. henduu_92@hotmail.com

    VastaaPoista
  7. Minulla on maailman paras isä, sillä vaikka hän onkin välillä sellainen perus suomalainen mörrimöykky, hän on silti vitsikäs ja huumorintajuinen ja mikä parasta, olen tietysti perinyt hänen parhaimpia piirteitään (valitettavasti myös lyhyet hermot)! Isä on ollut loistava kasvattaja ja kyllä hän ne korvatkin omistaa, vaikka välillä tuntuu, ettei hän kuuntele tai ole kiinnostunut lastensa asioista. On myös mukavaa, kun täällä meidän suunnilla liikkuessa hän tulee kyläilemään ja kertoilemaan kuulumisiaan. Isän suosikkipuheenaiheita on työasiat, ja hänelle tuntuukin sattuvan ja tapahtuvan kaikenlaista! Erityisesti ihailen isää siksi, sillä hän on "invalidi" eli hänellä on jalkaproteesi, mutta se ei ole tätä miestä lannistanut tai hidastanut. Hän on silti saanut perheensä ja tehdä ihan mitä haluaa! Olisi upeaa, jos isä olisi mukana jossain vertaistukitoiminnassa tsemppaamassa muita raaja-amputoituja, sillä raajan menettäminen voi olla todella kova paikka joillekin. Vaikka minulla on paljon läheisempi suhde äitiin, on isäkin hyvin tärkeä ihminen minulle, onhan hän isäni! :) <3

    kowalski1@luukku.com

    VastaaPoista
  8. Olen pienestä pitäen ollut äidin tyttö. Piilottelin aina äidin helmojen suojissa, koska olin pienenä niin ujo, että hyvä kun omaa nimeä uskalsin kertoa kenellekkään :D Isä oli tottakai tärkeä, mutta jotenkin hyvin etäinen, koska se oli aina töissä, teki vähintään 12 tuntisia työpäiviä seitsemänä päivänä viikossa.. Mutta äitini kuoli yllättäen ollessani pahimmassa teini-iässä, jolloin jäin asustamaan miesvaltaiseen kotiini isän ja veljeni kanssa.. Siinä vaiheessa sisälläni heräsi henkiin se isin tyttö, siitä hetkestä lähtien isästä tuli elämäni tärkein henkilö <3 näin aikuisiälläkin soittelemme lähes joka päivä, vaikkei olisi mitään asiaakaan :D juttelemme sitten vaan niitä näitä tai heitämme huulta. Olen näin jälkikäteen yrittänyt etsiä äitini kuolemasta jotakin "hyvää", niin se on se, että lähennyimme isän kanssa niin läheisiksi, etten voisi enää kuvitellakkaan tuota tilannetta, että olemme joskus olleet niin etäisiä. Olen niin iloinen, kun mulla on niin kiva, välittävä sekä tietenkin maailman parhain isi!

    isin tyttö
    zebra6@luukku.com

    VastaaPoista
  9. Minun isäni on kyllä maailman paras! Olemme kokeneet yhdessä paljon vastoinkäymisiä, mutta olemme selvinneet niistä yhdessä. Kaikki asiat on aina puhuttu halki. Ei varmaan ole edes asiaa, mistä en voisi isälleni puhua. Olen isän tyttö. Olemme niin samanlaisia, että joskus isäni jo tietää mitä olen sanomassa :D
    Terkuin Jasmin :)
    jasmin.neuman@outlook.com

    VastaaPoista
  10. mun isä on paras koska se saa mut aina nauramaan vaikka ois kuinka vaikeaa, se on aina mun tukena vaikka tekisin mitä pöljää. isä seisoo aina mun ratkaisujen takana, vaikka ei aina olisi samaa mieltä onko joku järkevää. Mä oon aina ollu isin tyttö ja tuun aina olemaan! isi nyt vaan yksinkertaisesti on paras :)

    viivi.korpela@hotmail.com

    VastaaPoista
  11. Hui, tuntuu vähän hassulta jakaa näiden kommenttien jälkeen sellanen "normaali" isä-tytär-kertomus, mutta..

    Mulle molemmat vanhemmat on tosi rakkaita. Rakkaimpia. Oon ehkä aiemmin ollut vahvasti sellanen "isin tyttö", mutta tuntuu ku asiat olis muuttunut sen jälkeen, kun mun vanhemmat erosi muutama vuosi takaperin. 30 yhteistä vuotta takana, ja yhtäkkiä kaikki hajoaa. Ikäväkyllä tilanne on vieläpä se, että he eivät oikein kykene toistensa kanssa tekemisissä olemaan, eivätkä ole nähneet kertaakaan eron jälkeen.

    Mä tunnen asiasta vähän huonoa omaatuntoa, vaikka järjellisesti ajateltuna tiedän, etten siihen tilanteeseen voi millään tapaa vaikuttaa. Joulut on se kaikista kiusallisin hetki. Isällä on uusi naisystävä ja pienempi asunto - äiti asuu yksin isossa rivitaloasunnossa. Tästä voidaan jo päätellä, että missä meillä "perheen yhteinen" joulu vietetään. Kaikki me viisi sisarusta kokoonnutaan äitini luokse, mutta mä en vaan osaa nauttia siitä hetkestä samallailla kuin ennen. Isä ei oo siellä. Mulla meinaa tulla itku kun käyn mielessäni tätä tekstiä läpi, koska harvemmin annan näille ajatuksille tilaa.

    Mä haluaisin, ja aion, muistaa isää jouluna. Haluisin, että se on jotain mikä merkitsee isälle paljon. Jotain, mikä muistuttaa sitä siitä, että vaikka meidän perhe ei oo enään kokonainen, niin mä en oo kadonnut isän elämästä mihinkään ja rakastan sitä ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin, vaikkei niin tiiviisti enään yhdessä aikaa vietetäkkään.

    pihlaiida@gmail.com

    VastaaPoista
  12. Mulla ei ole isää. Tai siis on tottakai tuolla jossain, enhän mä tässä muuten istuis. Mutta en oo koskaan tuntenut isääni, eikä siitä puhuta tässä taloudessa. Mutta nyt tälleen vanhempana oon alkanut arvostaa isäpuoltani, vaikka häntä en ikinä isäksi kutsukaan. Joten hänelle antaisin ensimmäisenä lahjana multa hänelle, onhan hän kasvattanut mut 5-vuotiaasta saakka.

    jyonnee2@gmail.com

    VastaaPoista
  13. Mulla on maailman paras iskä <3 Oon aina ollu isin tyttö. Välillä on kova huoli iskän terveydestä ja pelottaa koska tapahtuu jotain.. Mutta kovasti toivon että saisin pitää hänet täällä vielä mahdollisimman pitkään <3 Tärkein.
    mi-avie@hotmail.com

    VastaaPoista
  14. Mun isä on kokenut todella kovia asioita elämässään, meillä välit viileni pari vuotta sitten narsisti äitipuolen takia, en saanut tavata kahta siskoani enkä isääni ollenkaan, isä joutui psykoosiin ja joutuu syödä lääkkeitä vielä pitkän aikaa, hän pahoinpiteli isääni mutta vaikka kuka sanoi mitään tämä nainen sai aina käännytettyä syyt isäni niskaan ja isän ottamaamyös syyt niskoilleen äitipuoleni sai myös isäni syyttmään meitä kaikesta joten muutin siskoni kanssa äidilleni,nyt välimme ovat lämmenneet isä on päässyt eroon narsisti vaimostaan ja saa taas vihdoin tavata kaikkia lapsiaan ja elämään omaa elämäänsä ilman että kukaan määrää ketä hän näkee ja mitä hän tekee, kaikesta huolimatta rakastan isääni koko sydämestäni ja hän on minulle se maailman paras isä vaikka hän kylmettikin välit äitipuoleni takia pariksi vuodeksi. Olen hänelle kaiken anteeksi antanut koska oöen jo tarpeeksi vanha ymmärtämään että nainen on sairaaöloisen narsisti ja isä ei voinut sille mitäään. Sanna.loppu@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala mitkä kirjotusvirheet puhelimella tulee js unohdin näköjäään nimimerkinkin !

      -Sanna

      Poista
  15. Minun isäni ei ole mailman parhain isä mutta mutta minun isäni ! enkä kaikesta tapahtumista mistä olen isääni syyttänyt niin siitäkään huolimatta vaihtaisi häntä kehenkään muuhun , kuulin juuri sanonnan joka minusta sopi hyvin isäni ja minun väleihin eli DON'T JUDGE SOMEONE JUST BECAUSE THEY SIN DIFFENTLY THAN YOU! olen jo alkanut jo antamaan isälleni anteeksi mutta minun on nii kovin vaikee pukea sitä hänelle sanoiksi siks avaimperän antaminen merkittävällä kuvalla ja tekstillä voisi puhua puolestani Tiiamariagustafsson@hotmail,com

    VastaaPoista
  16. Mä rakastan mun isää yli kaiken!♥ Mua hävettää ja kaduttaa niin paljon että oon sille sanonu teiniaikoina aika kauheita asioita, ja isä on joutunut kokeen tosi paljon kaikkee pahaa mutta silti se on ainoo joka ei oo koskaan sanonu mulle yhtä ainutta pahaa sanaa, ja vaikka oon ollu kuinka kauhee häntä kohtaan niin on aina ymmärtänyt sen ja pysynyt munkin rinnalla vaikka silläkään ei ole helppoo ollut!♥ Rupee itkettään kun tätä ajattelee, mutta hän on vaan niin rakas mulle ja muutaman kerran oon hänet meinannut menettää ja se pelko on ihan hirvee! Isä luottaa _aina_ mun omiin ratkasuihin eikä ikinä tuomitse, vaikka ajattelisikin erilailla mun asioista kun minä itse! En tiedä mitä tekisin ilman mun maailman tärkeintä ihmistä hih!:) Mää oon vaan niin isin tyttö, aina ollut ja aina tuun olemaan!♥
    hennimiikkulainen@hotmail.com

    VastaaPoista
  17. Minun iskä on suomalainen jässikkä. Maailman ihanin, herkin ja paras jässikkä. Kukaan muu ei ymmärrä minua puolesta sanasta. Joskus vain katse riittää, kun tietää, mitä toinen ajattelee. Iskä on yksi parhaista kavereistani. Tiedän, että Iskään voin luottaa aina. Tuli mitä tuli. Iskä tekee kaikkensa, että minulla ja veljelläni olisi asiat hyvin. Iskä ei jakele rahaa eikä lahjoja, mutta Iskä on läsnä. Iskä on tuki ja turva. <3 En voi edes kuvitella, mitä tekisin, jos Iskälle jotain kävisi.

    Tätä tekstiä on niin kovin vaikea kirjoittaa. Ei siksi, etten keksisi, mikä Iskässä on hyvää vaan siksi, ettei ole riittäviä sanoja kuvaamaan sitä rakkauden ja kiitollisuuden määrää, jota Iskää kohtaan tunnen. Miksi en sano näitä Iskälle ääneen, ehkä pitäisi? <3

    (Nimi on Saara ja sähköposti on sakavil@utu.fi)

    VastaaPoista
  18. Mun iskä on maailman paras koska se on just mun isi <3 jotenkin tyhmä kertoa tarinaa just omasta isästä, jonka perusteella palkinto jaetaan, sillä jokaisen isi on itselle se maailman parhain, hölmöin, hassuin, turvallisin ja tärkeä tukipilari. Siksi en perusteluja sen kummemmin kerro, vaikea kilpailuttaa isiä koska jokaisen isä on varmasti niin mahtava ja ainutlaatuinen!
    Sinii-i@hotmail.com

    VastaaPoista
  19. Heippa! En osallistu isä-kilpailuun, mutta kysyn muuten, kun oon tilaamassa tollasia ihania avaimenperiä kolmelle joululahjaksi :) Kun en oo nyt varma, lähteekö tilaus tonne Korumaahan ensin, ja sitten jälkeen päin lähetetään vasta ne valokuvat? :o Tuntui jotenkin hassulta, niin en uskaltanu vielä tilata. Mutta sä varmaan tiedät, kun oot moisen jo tilannut? :)

    VastaaPoista

Kiitoksia paljon viestistäsi.:)

Huom! En julkaise kommentteja, jotka koen liian henkilökohtaisiksi tai loukkaaviksi.