maanantai 5. lokakuuta 2015

Armeijan vihreää

syksy
Mä en muista, koska oon viimeksi pitänyt jonkin muun värisiä housuja jalassa, kuin mustia tai farkkuja. Tänään olo tuntui jotenkin erilaiselta (johtui varmaan eilisestä ampiaisen pistosta..) ja vetäisin kaapin perältä pinon housuja eteeni ja valitsin päälleni nämä Zaran vihreä housut.

Tosiaan, me oltiin eilen äitini, isäni ja Hessun kanssa katsomassa, josko metsästä löytyisi suppilovahveroita. Tuloksetta, kunnes äiti hihkaisi löytäneensä isoja kanttarelleja jolloin minä ja Hessu pinkaistiin apajille! Yhtäkkiä Hessu sai ihan hirveän hepulin ja alkoi pyörittämään päätänsä pusikossa, jolloin mä juoksen katsomaan, että mikä ihme sille oikein tuli, kunnes löysin syyn. Ampiainenhan se siinä juuri tökkäämässä piikkiä reiteeni! Kyllä lähdettiin nopsaan pois sieltä, sillä olimme olleet maa-ampiaispesän päällä. Maa ampiaisten pesässä saattaa olla satoja tuhansia ampaisia, paljon paljon enemmän, kuin sellaisessa tavallisessa pesässä, joten jos sellainen osuu kohdalle, kantsii poistua kiireen vilkkaa taka vasemmalle! Hessu sai pistoksen nokkaansa ja ilmeisesti sattui aika pahasti, sillä hän läksi välittömästi juoksemaan takaisin autolle katsomatta taakseen, eikä totellut käskyjä. Mulla oli kotona onneksi vielä Ampikyy tabletteja jäljellä Hessun viimeisestä ampparipistosta, joten lähdettiin kotiin antamaan lääkettä turvotukseen. Hessu oli tosi apeana ja makoili vaan.. Kuono oli hetken aikaa, kuin tennispallo, mutta pian lääkkeen antamisesta turvotus laski ja Hessu oli taas oma itsensä. Itse sain kiskottua ampiaisen piikin reidestäni pinseteillä, mutta kyllä se pisto tuntui vielä iltaan asti. Mua on joskus ala-asteella pistänyt maa-ampiainen polveen niin lujaa, että pistoskohta muuttui ihan mustaksi ja tänä päivänä siinä loistaa valkoinen arpi. Kyllä ne vaan osaa puolustaa kotiansa perkule!:)

Katsokaapa muuten, kuinka nopeasti aurinko laski näitä kuvia ottaessa! Ensimmäiset kuvat on otettu 18:31 ja nämä alla olevat 18:34! Saatte muuten tyytyä rakeisiin kuviin suurimmaksi osaksi tästä lähtien, sillä aurinko laskee aina ennen, kuin pääsen töistä kotiin eikä valo riitä. Vapaapäivinä yritän sitten skarpata kuvien osalta, mutta nää nyt on, mitä on.:/
syksy1
Ulkona oli aamulla ensimmäistä kertaa pakkasta ja päätin vetäistä jalkaani ballerinojen sijaan nilkkurit, tästä se saapikas kausi kuulkaas alkaa! Kaulaan löysin Venizin amerikanlippu huivin ja sitten oli aika lähteä ulos skrapaamaan auton ikkunoita! Kivaa.
Kyllä mä silti odotan jo niin paljon joulua, ettei tosikaan!:D Pitäkää vaan kahelina, mutta jouluhullu mä olenkin! Eilen itseasiassa illalla tuunailin vanhoista joulupallosta uusia joulukoristeita ja saatoin kuunnella samalla muutaman joulubiisin.:") hihihii Kivaa illan jatkoa, me lähdetään tästä vielä iltalenkille Hessun ja äitini kanssa!:)
IMG_3988

10 kommenttia:

  1. Kaunis asu :). Ei kyllä enää raaski näin viileällä baltsuja jalkaan laittaan, joten täälläkin on jo siirrytty nilkkureihin :D.

    VastaaPoista
  2. Armeijan vihreä on kyllä kivaa vaihtelua asuihin ilman, että se toisi liikaa väriä :D Ja aivan ihanat nuo ensimmäiset kuvat, kun aurinko on juuri laskeutumassa sopivassa kohdassa :)

    VastaaPoista
  3. Kiva asu, on kyllä laskenut aurinko nopsaan. :o

    VastaaPoista
  4. Siis mä just viikonloppuna ihmettelin miten äkkiä aurinko laskee ja tulee pimeetä. Onko se aina käyny niin nopeeti? :o Ihan kun jossain etelässä, siellä se tuntuu tapahtuvan silmänräpäyksessä, mut en oo ennen huomannut samaa täällä...No mutta, asu näyttää kivalta :) Tosi mukavaa, kun bloggailet taas aktiivisemmin! <3

    Erika

    VastaaPoista
  5. Itse oon kans alkany lämpenee vihreille farkuille, sopii sulle tosi hyvin <3

    VastaaPoista
  6. Yhdet juurikin tuollaiset armeijan vihreät farkut omistankin ja on ne ollut kovassa käytössä, ihanaa vaihtelua niille ainaisille perus sinisille farkuille tai mustille housuille :D sopii kyllä tosi hyvin sulle ja onneks ampiaisen pistoista ei tullut teille kummallekkaan mitään tuon pahempaa :) kyllä muuten aurinko laskeekin nopeasti, en oo ikinä tajunnut sen menevän noin nopeasti :o

    VastaaPoista
  7. Muistan kun pienenä kaveri astui ensin maa-ampiaispesään ja minä heti perässä. Ja tottakai ne kaikki ampiaiset pisti sit mua :( auts, vieläkin kun mietin sitä nii ahdistaa

    VastaaPoista

Kiitoksia paljon viestistäsi.:)

Huom! En julkaise kommentteja, jotka koen liian henkilökohtaisiksi tai loukkaaviksi.