#Siltsu30

Ensimmäisenä pahoittelut, etten ole käynyt päivittämässä blogiani vähään aikaan. Mulla on ollut "pienisuuri" proggis päällä, johon latasin kaiken liikenevän energiani. Viime viikonloppuna nimittäin juhlittiin mun 30v. synttäreitä (Iiik!) ja halusin tehdä tästä päivästä ikimuistoisen päivän ystävieni kanssa.❤  En ole vieläkään täysin toipunut tästä hurmiosta, mikä mulla on päällä, enkä ehkä haluakaan.:) Mä oon niin onnellinen, että oon saanut näinä 30 vuotena rinnalleni niin upeita ihmisiä, ei tässä voi, kuin hymyillä leveää hymyä!

Juhlieni teemana toimi *jotain kimaltavaa* ja oli ihan super hauskaa nähdä, miten jokainen oli panostanut tähän, jopa miehet, vaikkakin vähän vähemmällä glittermäärällä. Itselle meinasi iskeä ennen juhlia suoraansanottuna ihan jäätävä asukriisi, sillä mikään mekko ei tuntunut miellyttävän tarpeeksi. En edes tiennyt mitä etsin, sen piti vaan kolahtaa. Paljettimekkoon en uskalla enää pukeutua, kun on kokemusta raapaleilla olevista käsivarsista sellaisen jälkeen. Juhlia edeltävänä päivänä löysin sitten Haloselta ihan sattumalta tän upean mustan rennon maximekon, jota voi käyttää monessa muussakin tilaisuudessa ja ihan arkenakin! Mekon sivuissa molemmin puolin on vielä ihanat halkiot, jotka eivät harmikseni näy kuvissa. Kimaltavaa toin asuun pienillä yksityiskohdilla, kuten koruilla ja kengillä, sekä valelin itseni vaseliinilla ja kaadoin päälleni glitterhilettä!:D

Virallinen juhlapäiväni on vasta tämän kuun viimeinen, mutta halusin mahdollistaa kaikkien kutsumieni vieraiden pääsyn juhliin, niin viime viikonloppu tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta, kun ei ole vielä kaikki lakkiaiset ja valmistumiset menossa.

Monet kyselee, että miltäs nyt tuntuu, mutta ei tää tunnu mitenkään erilaiselta kuin ennenkään. En miellä itseäni 30 vuotiaaksi, eikä sillä iällä ole loppupeleissä suurtakaan merkitystä. Järkeä tulee ehkä hivenen lisää vuosien myötä, mutta tärkeintä on säilyttää se ikuinen leikkimielisyys ja positiivinen asenne elämään! Jos antaa negatiivisten asioiden vallata mielen, se vanhentaa niin ulkoisesti, kuin myös sisäisesti ihmistä. A little party never killed nobody! Vai mitä!

 

"Ikuinen nuoruus" -booli sai illan aikana paljon kehuja ja kannut tyhjenivät nopeaan tahtiin illan kuluessa. Boolin salainen resepti rakentui ranskalaisesta kuivasta, hedelmäkarkkisesta Pol Rémy Brut -kuohuviinistä, joka sopi täydellisesti booliin, mutta sopii kilistelyjuomaksi oikein hyvin sellaisenaankin! Vaikka kuohuviini on todella kuivaa, tulee sieltä hyvin esiin ihana sitruksinen hedelmäkarkinmaku.  Lisäsimme booliin myös trooppista makua Passoa -likööristä, appelsiinimehusta sekä tuoreesta kirpsakasta sitruunamehusta. Sekaan pilkoimme raikkaita appelsiinin ja karambolan lohkoja sekä paljon jäitä. Näiden kaikkien yhdistelmä oli kivan hedelmäinen, mutta ei liian makea. Muistakaahan, että alkoholilain vuoksi, en voi julkaista kommentteja juomasta.

Pol Rémy Brut. Suomen 100 -juhlavuoden kunniaksi pullo on saanut kauniin sinivalkokultaisen asun.

Tein kaikki koristelut juhliini itse ja pakko sanoa, että olin tosi tyytyväinen lopputulokseen! Sain juuri sitä, mitä halusin ja tunnelma oli ihan täydellinen. Paljon kimaltavaa, kultaa, pinkkiä ja kontrastina tyylikästä mustaa! Seinälle olin koonnut valokuvia yhteisistä hetkistä ystävieni kanssa vuosien varrelta. Tää oli kiva toteutus, sillä kuvat toivat mieleen paljon hyviä muistoja!

Kaikki tarjoilut olivat myös itsetehtyjä, A teki eri makuisia pizzoja sekä juustokakkuja, äitini leipoi masaliisaa, isä kokosi coctail-paloja ja tehtiin A:n kanssa vielä herkullista rocky roadia. Tarjolla oli sitten aivan kaikkea sipseistä karkkeihin ja aika hyvin pöytä tyhjeni herkuista.

Selfiestation oli menestys ja siellä oli illan mittaan jopa ruuhkaa! Sain ihan mahtavia kuvia muistoksi ihanista ystävistäni, löytyisköhän näitä kuvia sitten seuraavaksi mun 40v. kekkereistäni haha?:

Synttärikaimani ♥

Timantit on ikuisia ♥

Rakas komea aviomieheni sekä ihana ystäväni Jenni ♥

Rakkaat Pipsa ja Tiina ♥

Upea Jennyliini ♥

Kaikista vieraista en valitettavasti voi laittaa kuvia tänne, vaikka tekisi mieli, kunnioitan kuitenkin heidän toivettaan ja tyydyn ihastelemaan kuvia itseni sekä ystävieni kesken. Onneksi mulle itselle jää muistot kaikista ja se on tärkeintä!♥

Olin järjestänyt juhliin vähän ohjelmaakin, hauskat toteutettavat lappuset, joita porukka poimi kulhosta ja yritti toteuttaa lapuissa lukeneita tehtäviä illan mittaan. Tein itsestäni myös pienen "kuinka hyvin tunnet minut" visailun ja oli hauska lukea, mitä kaikkea ihmiset minusta muistivatkaan!

Mä en osaa pitää puheita. Yritin kyllä, mutta eihän siitä mitään tullut, joten koin parhaimmaksi tuoda itseäni esille laulamalla. Kaikki mut tuntevat tietää, että rakastan laulamista ja laulan ihan kaikkialla, vaikka jännitänkin tosi paljon. Esitin mulle tärkeän biisin, Ellinooran Leijonakuningas, johon voin samaistua aika hyvin.  Tää biisi koskettaa mua todella paljon, sillä aivan kuin se kertoisi minusta itsestäni ja siksi tää biisi kertoi enemmän, kuin tuhat sanaa.♥

Lisäksi saatiin yllätysvieraita, kun "Petri Nygård ja Lord Est" kävivät vetämässä Selvä Päivä -biisin!:D Aivan mahtavaa! Ystävät olivat tehneet myös pienen ylläriohjelman "the voice of finland", jossa pääsin tuomarihommiin valitsemaan omaa joukkuetta ja lopuksi voittajan, jonka kanssa laulettiin yhdessä. Ilta oli kyllä aivan ihana ja kotiinkin lähdettiin vasta puoli viiden aikaan aamulla. Kolmen tunnin yöunien jälkeen olikin aika tulla siivoomaan juhlatila putipuhtaaksi.;D Silloin ei paljoa hymyilyttänyt, mutta tukijoukkojen kanssa selviydyttiin aika nopsaan.♥ Kiitos kaikille!♥ Ja kiitos ihanalle Pipsalle, joka jaksoi ikuistaa suurimman osan juhlistani näihin ihaniin kuviin!