Meidän rakas sai viime sunnuntaina nimen! Ompa ihanaa alkaa vihdoin kutsumaan vauvaamme ihan omalla nimellä, vaikka kutsutaanhan me häntä kyllä edelleen kaikilla ihanilla hassuttelulempinimillä jatkossakin.♥ Niinhän sitä sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Tyttömme kastettiin Porin Pietniemen seurakuntatalolla ja sai nimekseen Seelia Anna Katariina ♥ Meille oli tärkeää, että nimillä on merkitys ja nimet valikoituivatkin aika helposti. Anna nimi tulee äitini edesmenneen tädin nimestä, joka on ollut meidän perheelle todella rakas ja tärkeä. Katariina tulee mieheni äidin nimestä ja Seelia on meidän valitsema nimi, johon rakastuttiin ihan täysillä, kun tämä nimi tuli vastaan. Seelia on yli 100 vuotta vanha nimi, vaikkei ihan heti uskoisi! Suomessa Seelia nimeä on myös vain alle sata kappaletta, eikä nimeä löydy kalenterista.
Pidimme nimeä visusti salaisuutena ja paljastimme sen kaikille vasta kastetilaisuudessa. Oli hirmun hauskaa nähdä, miten kaikkien suut loksahtivat auki hämmästyksestä, kun nimi kerrottiin julki! Sukulaiset ja läheiset olivat arvuutellet pitkin kuukautta, että mikä nimi sieltä mahtaa tulla ja toiset nimet arvattiinkin muutamaan otteeseen, vaan eipä etunimeä!;)
Kastetilaisuus oli todella kaunis ja herkkä, eikä kyyneliltä vältytty, edes vauva. Me oltiin jo aiemmin mieheni kanssa puhuttu, että ihan varmana hän päättää alkaa itkemään, kun kastetilaisuus alkaa, ja niinhän myös kävi. Mä olin vähän tyhmä, kun päätin syöttää vielä hetkeä ennen, vaikka vauva oli jo saanut hetki sitten vatsansa täyteen, niin päätin syöttää ns. "varalta" ja niinhän siinä tietysti kävi, että vaippa kastui kesken kaiken ja siitäkö se itku ja riemu alkoi ja kesti koko kastetilaisuuden ajan. Jäipähän hänen kastetilaisuutensa ainakin raikuvasti mieleen! Onneksi meidän läheiset on tosi rentoja ja ymmärtävät sitä todellista vauva-arkea ja kyllähän sitä ääntä maailmaan mahtuu!:)
Seelian kummeiksi pyysimme elokuussa isosiskoni ja hänen miehensä, joista olemme todella kiitollisia ja onnellisia, sillä meidän pikkuinen tulee saamaan heiltä niin paljon rakkautta ja elämänohjeita parhaalla huumorilla höystettynä, ettei tosikaan!♥
Seelian kummeiksi pyysimme elokuussa isosiskoni ja hänen miehensä, joista olemme todella kiitollisia ja onnellisia, sillä meidän pikkuinen tulee saamaan heiltä niin paljon rakkautta ja elämänohjeita parhaalla huumorilla höystettynä, ettei tosikaan!♥
Seelia nukahti aika pian virallisen osuuden ja vaipanvaihdon jälkeen, sillä olihan tuo nyt rankka kokemus. Jaksoi hän pikku nokosten jälkeen onneksi vielä vähän seurustella vieraidenkin kanssa ja tällä kertaa hyväntuulisena!:)
Mieheni leipoi täytekakut, minä koristelin. Vanhempani leipoivat voileipäkakut ja mieheni äiti leipoi ihania porkkanamuffineja ja pipareita. Tarjolla oli myös raikasta seljankukkajuomaa (jonka reseptin löydät täältä) sekä muita pikkuherkkuja.
Olin koristellut juhlatilan vaaleanpuna-, ruusukulta- ja kukkaisteemaan ja mielestäni koristukset näytti tosi kivoilta! Eniten ihastusta herätti tuo vanha ikkunan poka, johon olin kirjoittanut valkoisella ikkunatussilla Seelian nimet ja syntymätiedot.♥ Aiomme ripustaa sen Seelian huoneeseen seinää koristamaan.
Ihana päivä takana ja monta ihanaa edessä!♥