Se että pettää, on maailman hirvein ja ilkein asia, mitä toiselle voi tehdä. Jos vähääkään on tunteita toista kohtaan, niin sellaista ei vaan vahingossa pääse tapahtumaan, edes humalassa. Yhdessäolon vahvana perustana on kuitenkin luottamus ja jos sen menettää, niin koko parisuhde on mielestäni menetetty. Mielipiteitä on monia, mutta perus elämänarvot omaava ihminen ymmärtää, että pettäminen on väärin, eikä se ole hyväksyttävää miltään kantilta.
Jos suhde on ihan loppusuoralla, niin mikä ihme siinä on niin vaikeaa lopettaa se vanha suhde ennen toisen alkua. Miksi sellaisessa ihmisessä pitää roikkua väkisin kiinni, jos ei enää rakasta? Se, että ei halua ja pelkää olla yksin? Tämä on mielestäni niin itsekästä, kuin olla voi. Jos ei osaa olla yksin, niin pitäisi mennä takaisin äidin helmoihin kasvamaan aikuiseksi, jotta osaa olla yksin. Eikä siinä yksin olemisessakaan mitään pahaa ole, päinvastoin siitä voi ottaa ilon irti monellakin tapaa.
Pettäjiä on monenlaisia. Sellaisia, jotka tekevät sitä huvikseen ja saavat nautintoa, kun tekevät jotain kiellettyä ja sellaisia, jotka sortuvat siihen kerran himon yllättäessä, mutta katuvat syvästi jälkeenpäin. Toiset taas pääsevät jollain tavalla pettämisen makuun, kun alkuun on kerran päästy, niin miksi sitä lopettamaan. Näitä ihmisiä en vaan voi ymmärtää. Koskaan.
Petetyn olotilaa en toivo kenenkään kokevan, ketä sellaista ei ole vielä kokenut. Se epätoivon tunne on niin hirveä, ettei tiedä mitä tekisi ja miten päin olisi. Rukoilee vain ajan menevän edes hitusen verran taaksepäin, jotta mitään pahaa ei olisi tapahtunut. Mä joskus ajattelin, että mua ei koskaan petettäisi, mutta kun se osui omalle kohdalle entisen rakkaan, kihlatun tekemänä aivan silmieni alla, en voinut uskoa sitä.. Miten hän voi tehdä minulle tällaista? Eikö hän rakastanutkaan? Miksi?
Mä yritin siitä huolimatta jatkaa, vaikka sydän oli revitty tuhansiksi riekaleiksi, mutta eihän se toiminut. Kuten sanoin aiemmin ja olisihan se mun pitänyt tietää silloinkin, että kun luottamus menetetään, niin suhde ei vain toimi enää. Tuollaista tapahtumaa ei vain unohdeta ja haudata maton alle, vaan aina, kun matolla tallataan, roskat tulevat takaisin esille. Ne täytyy siivota ja heittää roskiin, jos haluaa niistä eroon.
Tärkein nyrkkisääntö on, että se ihminen ei oikeasti ole sun arvoinen. Jos toista ihmistä rakastaa, niin sille ei tehdä noin. Varmasti kohdalle kolahtaa joskus juuri sellainen ihminen, joka pysyy sun rinnalla ja arvostaa sinua oikeasti. Ja varsinkin silloin, kun sitä viimeiseksi odottaa.
Ensimmäiset päivät eron jälkeen ovat tuskaa, mutta aika parantaa haavat. Hitaasti, mutta varmasti. Arvet jää ja välillä muistuttavat ja varmasti koko lopun elämän ajan, mutta kun löytää sellaisen ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla, se ei anna arville aihetta tulla esiin. Lopulta arpi vain muistuttaa, että kuinka minä selvisin ja minusta tuli vahvempi ihminen.
Asiasta täytyy puhua, mutta mieluiten jonkun ihmisen kanssa, joka kuuntelee, lohduttaa ja on sun tukena. Yksin ollessa on tärkeää olla ajattelematta koko asiaa ja varsinkin koko ihmistä ja keksiä itselle niin paljon kaikenlaista tekemistä, että ei jää aikaa mietiskelyyn ja itsesääliin. Itkeminen auttaa hetkellisesti, mutta lopulta se uuvuttaa loppuun.
Musiikki auttaa. Toiset helpottavat oloaan kuuntelemalla surullista musiikkia ja lukemalla sydäntäsärkeviä laulunsanoja, tapa sekin, mutta parasta olisi löytää musiikkia, jossa laulun sanat tekevät fiiliksestä mahtipontisen, että paskat siitä pettäjästä, minä selviän tästä!
Christina Aguileran - Fighter toimi mulla mahtavana tsemppaajana, kun olin yksin ja kävin lenkillä tai pyöräilin töihin.
Lenkkeily/urheilu on ihana ja erittäin toimiva tapa purkaa pahaa oloaan! Ja mikä parasta; näytät hyvältä ja teet sen nimenomaan itsesi tähden! Hyvää musiikkia messiin ja juoksemaan!
Perhe/ystävät ovat aina valmiita kuuntelemaan ja olemaan tukena. Vietä ystäviesi kanssa mahdollisimman paljon aikaa, kuin voit. Keksikää erilaisia reissuja ja retkiä joka paikkaan ja pitäkää hauskaa. He saavat varmasti taas hymyn huulille ja ovat olkapäänä, jos/kun välillä tuntuu pahalta.
Periaatteessa mä haluan kiittää kohtaloa, että mulle kävi joskus näin, koska olen oppinut siitä tapahtuneesta paljon. En ole enää niin sinisilmäinen ja olen kasvanut paljon henkisesti. Christina Aguileran sanoja lainaten:
" Cause it makes me that much stronger.
Makes me work a little bit harder
It makes me that much wiser
So thanks for making me a fighter
Made me learn a little bit faster
Made my skin a little bit thicker
Makes me that much smarter
So thanks for making me a fighter "
Nyt mulla on maailman ihanin ihminen rinnallani, enkä voisi koskaan uskoa, että hän tekisi minulle mitään tällaista. Hän ei anna aihetta ajatellakaan mitään tällaista ja minun on parempi olla nyt, kuin koskaan ennen.
Kaikkea hyvää toivon siis myös jokaiselle teille, jotka olette joutuneet olemaan pettäjän uhreja! Voimia, te selviätte kyllä!