Silmäleikkauksen jälkeiset fiilikset

Heippa ja ihanaa viikon alkua! Täällä kirjoittelee nyt ikionnellinen tyttö!♥ Ensimmäisestä lauseesta käy varmasti ilmi, että silmäleikkaus sujui hyvin.:) Lupasin tulla kertomaan leikkauksen jälkeisiä fiiliksiä tänne, toivottavasti tämä rohkaisee kaikkia samaa ratkaisua pohtivia.♥ Itse suosittelen ehdottomasti silmäleikkausta kaikille, jotka ovat sitä ajatelleet, mutta eivät ole vielä uskaltaneet tai raaskineet mennä. Toimenpide on niin nopeasti ohitse, ettei huomaakaan ja näkö on kuitenkin aika tärkeä, ainakin itselleni, saada kuntoon. Itse mietin asiaa niin, että ennen kuin alkaa perhettä perustamaan, on hyvä tehdä tämä pois alta, koska lapsen jälkeen sitä harvemmin enää ajattelee itseään ja isompaa rahanmenoa vievää toimenpidettä. En voisi olla tyytyvisempi. Näen terävämmin, kuin koskaan edes piilareita käyttäessäni!

Mutta nyt itse leikkauspäivään:

Autolla ei saa ajaa leikkauspäivänä, joten mukaan kannattaa pyytää kuski ja henkinen turva, joka on mukana tsemppaamassa. Itse en ainakaan olisi todellakaan ollut niin rauhallinen, jos mieheni ei olisi ollut mukana.:)

Mut pyydettiin rauhaisaan odotustilaan ja päähän laitettiin suojamyssy sekä kenkien päälle huput. Aika äkkiä mut pyydettiin jo sisälle leikkaussaliin. Leikkaussalissa oli hämärä valaistus ja mut ohjattiin makaamaan pedille. Siinä hetken maatessani lääkärit ympäröivät mut ja silloin tajusin, että nyt sitä mennään! Päälleni vedettiin laser -laite ja kasvojen päälle laitettiin tarrallinen suoja, jossa leikattavan silmän päällä oli aukko. Silmän ylä- ja alaluomi teipattiin, jonka jälkeen aseteltiin luomenlevitin. Tässä vaiheessa tiputeltiin muistaakseni puudutustippoja. Levittimen jälkeen silmän ympärille laitettiin mikrohöylä, jolla sarveiskalvon pintaan leikataan ohut läppä, joka käännetään varovasti sivuun ja laserointi suoritetaan läpän alta paljastuneeseen kerrokseen. Tämän laitteen asettaminen silmälle sattui mua vähän ja tuntui epämiellyttävältä, mutta sen kuitenkin kesti. Näissäkin on ilmeisesti eroja ihmisten välillä, koska esimerkiksi mun siskoa mikään ei sattunut yhtään. Mä olen muutenkin aina ollut tosi herkkä ja pienikin haava on aina sattunut mua, joten tämäkin arkuus johtui varmasti hyvin pitkälti siitä. Kaikki oli kuitenkin niin nopeasti ohitse, ettei sitä kerinnyt hirveästi miettiä!

Itse laserointi ei tuntunut miltään ja koko toimenpide oli tosiaan hetkessä ohitse. Lääkärit olivat todella nopeita ja samantien, kun ensimmäinen silmä oltiin saatu valmiiksi, aloitettiin toinen. Itse leikkaus kestää noin 20sekuntia per silmä. Laseroinnin jälkeen silmän läppä käännetään takaisin ja se kiinnittyy ja leikkaushaava läpän reunassa umpeutuu itsestään tunneissa. Näkö on heti toimenpiteen jälkeen hieman utuinen, mutta kirkastuu vielä saman päivän kuluessa.

Mut talutettiin takaisin odotustilaan istuskelemaan ja rauhoittumaan. Silmien suojaksi sain nämä upeat kakkulat, joita pitää käyttää ensimmäisen päivän ajan sekä kaksi viikkoa öisin, ettei vahingossakaan hiero unissaan silmiä. Odotustilassa oli tarjolla kahvia, teetä, mehua ja keksejä, joita sai halutessaan ottaa. Sairaanhoitaja istui viereeni ja kertoi ohjeita ja leikkauksen jälkeisiä tuntemuksia. Istuskella sai niin kauan, kuin itsestä tuntui parhaalta nousta ja ennen lähtöä lääkäri tarkisti vielä, että silmät ovat kunnossa.

Lääkäri kertoi, että ekoina tunteina silmissä saattaa esiintyä kipua, kun puudutustippojen vaikutus häviää, silmät voivat myös vuotaa ja tuntua roskaisilta. Kotiin päästyäni nappasin heti varmuuden vuoksi särkylääkkeen. Silmät tuntuivat todella väsyneiltä enkä pystynyt pitämään niitä kunnolla auki. Päätin ottaa pienet päikkärit tähän väliin, jotta silmät saavat levätä rauhassa. Herättyäni tuntui, ettei mitään leikkausta olisi ollutkaan. Kun silmiä vähän liikutteli, huomasi kyllä, että jotain siellä oli tehty, mutta kovia kipuja en tuntenut ollenkaan. Päivän kuluessa näkö vain tarkentui tarkentumistaan ja hymy levisi kasvoille samaan tahtiin.♥

Ensimmäiset kaksi viikkoa silmiin tiputellaan kolmesti päivässä antibiootti-kortisonitippoja, jotka ehkäisevät tulehduksia ja parantavat. Kosteuttavia tippoja saa ja pitää käyttää niin paljon, kuin itsestä tuntuu parhaimmalta. Mun silmät eivät vuotaneet ollenkaan, mutta kosteuttavia tippoja tykkään lisäillä, varsinkin töissä ollessa, kun siellä on todella kuiva ilma verrattuna kotioloihin. Verenpurkaumia silmiin tuli vähän, mutta ne eivät ole vaarallisia. Kuin silmän pieniä mustelmia, jotka paranevat ja häviävät ajan kanssa.

Viikon ajan täytyy olla kastelematta ja koskematta silmiä ja todella hyvin olen pärjännyt. Mikään arkiaskareista ei ole tuntunut vaikealta. Välillä aamuisin oli silmäripsiä rähmiintynyt kiinni kosteutustipoista, mutta ne saa pienellä vanupuikolla hellästi availlen pois. Kasvot pyyhin kosteusliinoilla ja varoen vedellä, jottei vahingossakaan pääse yhtään vesipisaraa silmään. Myöskin suihkussa käynti on onnistunut hienosti. Leikkauksen jälkeiset tuntemukset ovat totta kai aina tapauskohtaisia, mutta itselläni ei ole ollut edes hirveästi kuivuuden tunnetta silmissä, paitsi tietysti ensimmäisinä päivinä. Hämäränäöstä sanotaan, että toisilla se voi heiketä leikkauksessa, mutta itse olen huomannut näkeväni hämärässä todella tarkasti. Tsemppiä kaikille leikkausta pohtiville ja leikkaukseen meneville! Pitäkää huolta silmistänne.♥

Your eyes are the sweetest stars I`ve ever seen.