keskiviikko 22. lokakuuta 2014

ILTAPÄIVITYS

2014-10-21
Mun täytyy ihan kohta mennä unten maille, kun silmät painuu itsestään kiinni, mutta tulin pikaisesti kirjottelemaan tänne vähän tilannepäivitystä.
Käytiin tosiaan maanantaina siellä eläinlääkärillä ja Hessusta otettiin uusi verinäyte. Vartin verran odoteltuamme lääkäri pyysi Hessua uudestaan toimenpidehuoneeseen, pisti uuden kortisonipiikin kankkuun sekä antoi uuden vahvemman lääkekuurin. Verikokeesta kävi ilmi, että valkosolujen määrä on lisääntynyt, mikä viittaa siihen, että elimistössä on jotain vierasta, esim. allergeeni, virus, loinen tms. Vieläkään ei siis minkäänlaista varmuutta siitä, että mikä vaivaa ja miten siitä pääsee eroon. Hessulle määrätty lääkekuuri on aika vahvaa ja janottaa aikalailla. Lisäksi ruokahalu on kasvanut, mikä toki on vain hyvä asia, mutta jouduin viime yönäkin heräämään keskellä yötä viemään Hessua pihalle tarpeilleen. Toivottavasti ainakin se "vieras" juttu tulee pois elimistöstä tän avulla!
Jos tämä lääkekuuri ei tehoa ja yskä jatkuu edelleen, otamme isommat allergiatestit, jotka lähetetään analysoitavaksi Amerikkaan ja sieltä tulee sitten pitkä lista aivan kaikesta, mitä verestä on saatu selville. Vaikka kokeet ovat hieman hintavammat, olemme valmiit tekemään sen, jotta Hessu saadaan kuntoon ja onneksi on olemassa vakuutus.

Oon kyllä ollu niin kuollut viime aikoina, kun en oo saanut öitä kunnolla nukutuksi, kaikenmoiset huolet painaa ja kun A on töissä eikä voi tavallaan tukeutua siihen toiseen ollenkaan, vaan täytyy pysyä itse vahvana ja hoitaa homma kotiin. Aamulla heräsin siihen kun yläkerrassa lapsi sai kauhean itkupotkuraivarikohtauksen ja itki siellä noin tunnin putkeen, kun ei halunnut pukea haalaria päälleen. Täytyy paljastaa, että mun teki niin mieli tässä vaiheessa kalauttaa patteria jollain.. En saanut jatkettua unia enää ja sitten olikin jo mun aika nousta aamulenkille Hessun kanssa ja lähteä töihin. Mä niin haaveilen tällä hetkellä hyvin nukutusta häiriöttömästä yöstä oman kullan kainalossa vailla huolen häivää..♥ Horoskooppini tosin ennusti, että tästä ei ihan vielä oo tulossa loppua:
"Hoidat jonkin tärkeän asian pois päiväjärjestyksestä. Se on nyt valmis, ja olet sangen tyytyväinen tilanteeseen. Eteesi tulee uusi haaste, et juuri ehdi hengähtämään." No niimpä tietysti!:)

Ja hei suuren suuri kiitos teille, kun ootte siellä ruutujen toisella puolella meidän tukena, olette ihania! ♥

tiistai 21. lokakuuta 2014

UNFORGETTABLE MOMENTS

024
Olin eilen illalla Pandora koulutuksessa töissä. Tutustuimme korujen mittavaan 30 vuoden historiaan, näimme upeita säihkyviä joulu uutuuksia ja saimme uusia vinkkejä korujen ainutlaatuisista käyttömahdollisuuksista. Tämä on kyllä ehdottomia lemppari korusarjojani ja aina löytyy mitä ihanempia ja suloisempia kokonaisuuksia. Voisin helposti kuvitella hankkivani erilaisia heloja aina vaikkapa eri vuodenaikoihin sopiviksi. Valittavana on siis jopa yli 700 erilaista helaa, joista valita muisto niihin omiin unohtumattomiin hetkiin.

003
013 hgh 008 011
Koru kertoo Sinun tarinaasi ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä elämässäsi. Helppo lahja myös miehen hankittavaksi tai vaikka omalle äidille, ystävälle tai kummilapselle, kun voi aina antaa yhden pienen helan lahjaksi. Uutuuksia ilmestyy aina kolme kertaa vuodessa, joten jos ei aina muista, mitä on jo antanut, voi aina valita jonkin uutuuksista, näin ei koskaan pääse vahingossa antamaan samaa.:) Lisäksi Pandoran korukonseptista löytyy myös sormuksia, kaulakoruja ja korvakoruja, joita voi yhdistellä myös samaksi sarjaksi jonkin tietyn helan kanssa.

Omasta rannekorustani löytyy tällä hetkellä roikkuva zirkoninen lumihiutale, koska rakastan talvea, joulua ja sen kimaltelevaa taianomaisuutta.
Kaksi valkoista muranolasihelaa, koska valkoinen väri on aina ihastuttanut minua puhtaudellaan niin vaatteissa, kuin sisustuksessakin.
Sydän, koska rakkaus, sydämellisyys ja ystävyys ovat niitä elämän tärkeimpiä asioita.
Kukka, joka tuntuu seuraavan minua kaikkialle, niin tulevassa vihkisormuksessanikin, kuin muissakin aiheissa.
Zirconinen välihela, koska rakastan kaikkea kaunista, siroa ja kimaltelevaa.
Simpukka, koska simpukat, helmet ja meri ovat aina olleet lähellä sydäntäni.
Listalla on vielä vaikka kuinka paljon toivomiani heloja ja seuraavaksi aion hankkia pienen roikkuvan jääkarhun, joka kuvastaa minun omaa rakasta pehmoista jääkarhuani, Hessua.♥

029 034

Onko siellä muita, jotka ovat hurahtaneet Pandoraan? 


sunnuntai 19. lokakuuta 2014

IT`S BEEN A WHILE


It`s Been A While - Staind
015
Siitä on aikaa, kun oon viimeksi kirjoittanut tänne kunnolla. Mulla ja meillä on ollut kaikenlaista meneillään ja silloin, kun olis ollut aikaa, mulla ei ole ollut inspiraatiota, kuvia, en ole jaksanut tai meidän tietokone ei ole toiminut. Tälläkin hetkellä pelkään koko ajan, että koska tää kone sammuu taas uudelleen kesken kaiken. Sain tän nyt pysymään päällä jonkin aikaa, mutta yleensä, kun alan kirjoittamaan, niin tää ottaa nokkiinsa ja sammuu, eikä lähde enää päälle. Ei kai tykkää mun teksteistä..:D

Voisin vähän kertoilla, että mitä mulle kuuluu ja miksi oon ollut vähän tauolla täältä blogista. Pääsääntöisesti siis mulle kuuluu ihan hyvää. Meidän koti valmistuu vauhdilla ja joka ilta ennen nukkumaan menoa tulee katseltua erilaisia sisustusjuttuja, pintamateriaaleja ja haaveiltua asumisesta uudessa kodissa. Jouluhulluna mä jo uhkailin vieväni jouluksi meidän muovikuusen raksalle piristykseksi, kun en tosiaan aio nyt enää tähän meidän vanhaan kotiin joulua enää rakentaa. Ensi vuonna joulua vietetäänkin sitten meidän upouudessa kodissa, jee! Talomme vaiheista voitte tosiaan kurkkia Villa Hundvik blogimme puolelta, jahka keretään sitäkin taas päivittämään!:)
Häitämme olen myös suunnitellut kovasti ja ideoita pursuaa ikkunoista ja ovista. Olisiko täällä mahdolisesti kiinnostusta kuunnella häähullutuksistani?:)

Meille tänne Poriin muuten avataan ihan kohta uusi upea kauppakeskus Puuvilla, johon aukeaa liuta ihania uusia liikkeitä meidän timanttimme lisäksi!;) En malta oottaa, että pääsee tekemään jouluostoksia ja löytöjä kotiin! Eli tervetuloa vain shoppailemaan tänne meidänkin hoodeille!:)
omena
Sneak peekiä vähän blogigaala -asusta sekä upeista kuvauksista, joissa olin!:)

Ensi lauantaina lähdetään Anskun ja Susanin kanssa Helsinkiin Indiedays Blog Awardseihin. Upeeta päästä jälleen näkemään ja tutustumaan upeisiin ja ihaniin bloggaajiin! Itse vain tuntuu vähän hölmöltä lähteä, kun en ole pitänyt blogistani viime aikoina kovinkaan hyvää huolta.. Toivotaan kuitenkin, että se inspiraatio jostain tarttuisi taas mullekin mukaan matkaan. Ihana on kuitenkin huomata, että täällä ollaan kaivattu minua ja höpinöitäni, kiitos siitä.♥

Halloweenia lähdetään viettämään kaveripariskunnan luokse Treelle ja suunnitelmissa olisi napostella karmaisevan näköisiä, mutta herkullisia halloween ruokia, pelata lautapelejä ja illan huipennukseksi katsoa joku hyytävä kauhuleffa, jotta ei varmastikaan saada unta palloon sinä yönä.:p Mä tykkään ihan hirveästi kaikista tällaisista teemajuhlista ja tykkään panostaa tunnelmaan! Aiotteko te juhlia halloweenia jollain tavalla?
010
Mutta ei hyvää ilman huonoakin.. Kerron nyt vähän asiasta, mikä on painanut harteillani jo jonkin aikaa. Ihan siis oikeiden helvetillisten hartiakipujen lisäksi, jotka ovat kestäneet lääkekuurista ja hieronnasta huolimatta jo yli kuukauden verran, Hessukin on ollut nyt pitkän aikaa kipeänä ja se jos mikä on saanut mut huolen ja epätoivon partaalle. Kaikki alkoi loppukesästä, kun Hessu alkoi yskimään hirveästi. Luulin sitä aluksi kennelyskäksi, kun sitä on ollut liikkeellä ja tätä ollaan sairasteltu meillä ennenkin, mutta kun kävimme eläinlääkärillä verikokeissa, todettiin, että tulehdusarvot olivat aivan huipussaan. Hessu sai kortisonipiikin ja antibioottikuurin ja eläinlääkärin toteamus, ettei kaikki ole ihan kunnossa sai huolestumaan entistä enemmän. Kun kuuri viimein loppui, kävimme kontrollikäynnillä lääkärillä, jolloin eläinlääkäri tunnusteli Hessun kurkkua ja edelleen todettiin ärsytystä keuhkoissa. Hessu sai taas pitkävaikutteisen kortisonipiikin ja pitkän antibioottikuurin. Lääkekuurin aikana huomasin, että yskiminen väheni, mutta ei poistunut kokonaan ja nyt, kun kuuri on kokonaan loppunut, yskä on taas muuttunut pahemmaksi. H on muuten voinut ihan hyvin. On iloinen ja leikkisä oma itsensä ja omaa hyvän ruokahalunkin. Silti se, kun tiedän, ettei hän ole täysin terve, painaa mieltä ja teen kaikkeni, jotta yskä saadaan hoidettua pois. Huomenna otetaan jälleen verikokeet ja toivon ja rukoilen, että saamme pian jotain vastauksia, että mikä Hessua vaivaa ja miten hänet saadaan taas terveeksi.

A tulee vasta ensiviikon perjantaina kotiin, eikä keretä näkemään, kuin vilaukselta, kun lähden seuraavana päivänä sinne Helsinkiin. Ikävä on ihan hirveä, mutta kyllä sitä yhteistä aikaa vaan arvostaa entistäkin enemmän ja otan kyllä kaiken vapaistani irti, kun saan taas viettää aikaa rakkaani kanssa! ♥

Sellaista tänne kuuluu. Huh, olipas taas helpottavaa purkautua pitkästä aikaa.. Kyllä sen vaan huomasi, että on pikkuiset patoutumat olleet päällä, kun tekstiä riittäisi vieläkin, mutta jätetään seuraavillekin postauksille vähän jutun aihetta! Ja hienoa huomata myös, ettei tietokonekaan sammunut kertaakaan kesken kirjoittamisen.:) heh, tästä on hyvä jatkaa! Rentouttavaa sunnuntaita!