Juhannustarina

Perjantaina juhlitaan juhannusta, valon ja keskikesän juhlaa. Juhannuksella on mulle ihan erityinen merkitys, sillä me ollaan tavattu mieheni kanssa toisemme juhannuksena tasan viisi vuotta sitten, kun lähdettiin kaveriporukalla viettämään juhannusta Himosfestareille.

Me oltiin täysin tietämättömiä toisistamme eikä mun pitänyt alun perin lähteä edes festareille, kun en niistä hirveästi ole koskaan välittänyt, mutta siskoni sai minut ylipuhuttua, kun toisena vaihtoehtona oli viettää juhannus yksin kotona. Olin silloin todella rikkinäinen sisältä kaikenmoisten suhdekiemuroiden jäljiltä, enkä ollut erityisellä juhlatuulella. Mietin kuitenkin, etten voi mitään menettääkään ja tulis koettua ekaa kertaa festaritkin ja päätin lähteä mukaan. Kai siellä ihan hauskaakin voisi olla?

Meillä oli kiva mökki vuokrattuna ihan kävelymatkan päässä festarialueesta ja muu porukka oli lähtenyt sinne jo päivää ennen, kun minä tulin erään toisen kaverin kanssa myöhemmin perästä töidemme päätyttyä. Matkan aikana siskoni soitti kahteen kertaan ja hehkutti, että täällä kaveriporukan mukana on yksi sinkkumies, joka on ihan mun näköinen ja oloinen, että meistä tulis hänen mielestään todella hyvä pari. Minä siinä vaan  tuhahtelin, että just joo ja mietin, että mitä hän nyt voi mun miesmausta mitään tietää.

Mökille saavuttuamme näin ensimmäsen kerran A:n. Täytyy kyllä kehua, että aika hyvin tuo sisko-kulta taisi sittenkin tietää miesmakuni.;)
Iltaa jatkaessamme vilkuiltiin molemmat toistemme suuntaan, muttemme saaneet kumpikaan kunnon katsekontaktia toisiimme, kun aina jompi kumpi sattui katsomaan toisaalle. Seuraavana päivänä kuitenkin päästiin juttelemaan vähän enemmän toistemme kanssa ja Kaija Koon laulaessa suudeltiin.♥  Mä en olis ikinä kuvitellut, että löydän mun elämäni miehen festareilta ja se kuulostaakin aika koomiselta, kun en todellakaan ole mikään festari-ihminen, eikä miehenikään ja olen monta kertaa miettinyt, kuinka pienestä se oikeasti oli kiinni, että me edes tavattiin!

Siitä alkoi meidän rakkaustarina ja kohta ollaan oltu vuosi naimisissa.♥ Olen myös oppinut kantapään kautta erään elämän ohjeen, että elämässä täytyy tapahtua välillä niitä kurjempiakin asioita, jotta voi tapahtua niitä hyviä. Kaikella on aina tarkoituksensa.♥