keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Dear Santa..

Oletteko te jo kirjoittaneet joulupukille? Itse toivon joululahjaksi oikeastaan vain yhtä asiaa ja se on, että saan viettää joulun kaikkien rakkaiden perheenjäsenteni kanssa. Siskoni ja hänen miehensä eivät välttämättä ole tänä jouluna kanssamme, jos he matkustavat Itä-Suomeen viettämään joulua. Toivon kyllä kovasti, että he lähtisivät vasta joulupäivänä tai uudeksi vuodeksi, koska joulu ei tunnu samalta, jos he puuttuvat. Joten rakas joulupukki..voisitko toteuttaa ainakin tämän yhden toiveen?
 Red_Bow_PNG_Clipart-530
kirje_joulupukille.jpg
Päätin tehdä silti jokaisena jouluna perinteeksi muodostuneen toive/haavelistan jutuista, joita joskus toivoisin meille kotiin ja itselleni. Tänä vuonna lahjatoiveeni koostuvat pääosin sisustusjutuista rakkaaseen kotiimme, sillä kodin laittaminen kuntoon on tällä hetkellä eniten lähellä sydäntäni. ♥ 


1. Kauniita peilireunuksella olevia kehyksiä Villa Stockmann ja Amanda B. / 2. Herkullisen tuoksuisia kynttilöitä Yankee Candle. / 3. Pehmoisia koristetyynyjä kauniilla yksityiskohdilla. Amanda B ja H&M Home. / 4. Kauan haaveilemani Kartell Stone jakkara kirkkaana tai harmaana Vepsäläinen. / 5. Kahvikuppeja Riviera Maison ja Lexington. / 6. Kaunis työtuoli Ellos. / 7. Koristepeili Amanda B. / 8. Nicolas Vahen mausteita. / 9. Uusi Harry Potterin Kirottu Lapsi -kirja Suomalainen Kirjakauppa. / 10. Tempur tyyny niskavaivaiselle:D / 11. Lämmin torkkupeitto H&M Home.

Olisi kiva nähdä myös teidän toivekollaaseja, joten linkatkaa ihmeessä kommentteihin, jos olette tehneet.:)

torstai 10. marraskuuta 2016

Sweet november ✽

kollaasi1 Ihanaa kirpeää marraskuuta kaikille teille siellä ruudun toiselle puolen. Pitkästä aikaa oli taas ihanaa päästä kirjoittelemaan tänne. Luulen, että oon saanut vähän innostusta siitä, kun päästiin muuttamaan meidän tietokone sille tarkoitetulle paikalleen, eli yläkerran aulaan. Pääsi tuolta pimeästä huoneesta pois ja kunnon työpöydän päälle! Tästä tulee kohta lisää juttua sisustusblogin puolelle.:)

Arvatkaa muuten, kuinka innoissani oon ollut, kun ollaan saatu pieni hyppysellinen lunta tänne meille Poriinkin! Sain nimittäin just nähdä kuvia melko lumisesta Helsingistä, että siellä on oikein kunnon kinokset, vau! Jospa mekin saatais vielä tänne, edes jouluksi. Oon huomannut todella monen ihmisen valittelevan kylmää säätä sekä lumisateita, mikä mua ihmetyttää tosi paljon, koska talvihan on yksi kivoimmista vuodenajoista! Täytyy vaan itse osata asennoitua siihen, että mitä kaikkea kivaa voi tehdä talvella.:)

Lumesta pääsemmekin jouluun. Laitettiin miehen kanssa edellispäivänä meidän etuovelle ulkovaloja ja mun tekis niin mieli laittaa jo koko talo täyteen joulukoristeita! Mutta yritän hillitä itseni vielä vähän aikaa, ennenkuin päästän sisäisen jouluhirmuni täysin valloilleen. Arvatkaa muuten, kuka alkoi just leipomaan joulutorttuja.. Oon pakottanut A:n katsomaan mun kanssa jo yhden joululeffan. Joka vuosi sama juttu, että ne tietyt leffat on aina pakko nähdä! Niihin lukeutuu mm. Yksin kotona, Napapiirin pikajuna, Joulupukki ja noitarumpu, Joulutarina.. Ootteko te yhtä hulluja, kuin minä?:D
bambi
Viime viikonloppuna vietettiin siskoni miehen kolmekymppisiä meidän mökillä saaressa. Ulkona oli niin upea ilma, että jos ei olis ollut niin kylmä, olisin mieluusti jäänyt vain tuijottelemaan maisemia. Venematkalla nähtiin vastakkaisella rannalla suloinen bambi juomassa vettä. Avattiin myös glögikausi ja suosittelen ehdottomasti testaamaan glögiä sekoitettuna punaviiniin, sillä se kombo sopii erinomaisesti yhteen! Syötiin loimulohta ja vietettiin laatuaikaa parhaan seuran ja koirien kanssa. Koettiin seuraavana päivänä myös pelottavia hetkiä, kun veneeseemme oli tullut vuoto ja vene alkoi täyttyä hiljalleen vedellä..onneksi saimme nopeasti apua, sillä seuraavana päivänä vene oli lähes uponnut. Tällaisten hetkien jälkeen osaa jälleen arvostaa sitä, kuinka kallisarvoinen tämä pieni elämä onkaan.
Perheemme on viettänyt myös suruaikaa, sillä pappamme nukkui pois vakavan sairauden saattelemana. Hän pysyy onneksi ikuisesti sydämissämme sekä mielessämme.
auringonnousu
Tuntuu, että aina näin joulun alla on todella paljon menoa, eikä meinaa enää itsekään pysyä perässä, kun kalenteri huutaa täyttä ja silti väleihin olisi soviteltava vielä vaikka ja mitä! Ens viikon viikonloppuna lähdetään Helsinkiin yhden ihanan ihmisen synttäreitä viettämään. Oon nähnyt hänet viimeksi varmaan yli kuusi vuotta sitten ja ikävä on ollut melkoinen! Niin ihanaa. Toivottavasti ne lumikinokset säilyy siihen asti. Pakko käydä tsekkaamassa myös Stockan jouluosasto.;)
hessu Pari viikkoa sitten juhlittiin työpaikkamme 40 -vuotisjuhlaa sekä pikkujouluja Porin Mekanissa. Ruoasta huolehti Bucco, jonka menu vei kielen mennessään! Ilta oli aivan mieletön. On upeaa saada olla osa tätä tarinaa ja tuntea kaikki nämä upeat ihmiset ympärillä. Niin paljon lahjakkaita ammattitaitoisia ja hyväsydämisiä ihmisiä. En voisi olla ylpeämpi ja onnellisempi työpaikastani.
kollaasi
Oli kiva tulla vaihtamaan kuulumisia. Nyt täytyykin lähteä paistamaan noi tähtitortut loppuun, jotta saadaan vähän leffaevästä glögin seuraksi.;) Kivaa illan jatkoa!

maanantai 17. lokakuuta 2016

Silmäleikkauksen jälkeiset fiilikset

silmäleikkaus_3
Heippa ja ihanaa viikon alkua! Täällä kirjoittelee nyt ikionnellinen tyttö! Ensimmäisestä lauseesta käy varmasti ilmi, että silmäleikkaus sujui hyvin.:) Lupasin tulla kertomaan leikkauksen jälkeisiä fiiliksiä tänne, toivottavasti tämä rohkaisee kaikkia samaa ratkaisua pohtivia. Itse suosittelen ehdottomasti silmäleikkausta kaikille, jotka ovat sitä ajatelleet, mutta eivät ole vielä uskaltaneet tai raaskineet mennä. Toimenpide on niin nopeasti ohitse, ettei huomaakaan ja näkö on kuitenkin aika tärkeä, ainakin itselleni, saada kuntoon. Itse mietin asiaa niin, että ennen kuin alkaa perhettä perustamaan, on hyvä tehdä tämä pois alta, koska lapsen jälkeen sitä harvemmin enää ajattelee itseään ja isompaa rahanmenoa vievää toimenpidettä. En voisi olla tyytyvisempi. Näen terävämmin, kuin koskaan edes piilareita käyttäessäni!
Mutta nyt itse leikkauspäivään:

Autolla ei saa ajaa leikkauspäivänä, joten mukaan kannattaa pyytää kuski ja henkinen turva, joka on mukana tsemppaamassa. Itse en ainakaan olisi todellakaan ollut niin rauhallinen, jos mieheni ei olisi ollut mukana.:)
Mut pyydettiin rauhaisaan odotustilaan ja päähän laitettiin suojamyssy sekä kenkien päälle huput. Aika äkkiä mut pyydettiin jo sisälle leikkaussaliin. Leikkaussalissa oli hämärä valaistus ja mut ohjattiin makaamaan pedille. Siinä hetken maatessani lääkärit ympäröivät mut ja silloin tajusin, että nyt sitä mennään! Päälleni vedettiin laser -laite ja kasvojen päälle laitettiin tarrallinen suoja, jossa leikattavan silmän päällä oli aukko. Silmän ylä- ja alaluomi teipattiin, jonka jälkeen aseteltiin luomenlevitin. Tässä vaiheessa tiputeltiin muistaakseni puudutustippoja. Levittimen jälkeen silmän ympärille laitettiin mikrohöylä, jolla sarveiskalvon pintaan leikataan ohut läppä, joka käännetään varovasti sivuun ja laserointi suoritetaan läpän alta paljastuneeseen kerrokseen. Tämän laitteen asettaminen silmälle sattui mua vähän ja tuntui epämiellyttävältä, mutta sen kuitenkin kesti. Näissäkin on ilmeisesti eroja ihmisten välillä, koska esimerkiksi mun siskoa mikään ei sattunut yhtään. Mä olen muutenkin aina ollut tosi herkkä ja pienikin haava on aina sattunut mua, joten tämäkin arkuus johtui varmasti hyvin pitkälti siitä. Kaikki oli kuitenkin niin nopeasti ohitse, ettei sitä kerinnyt hirveästi miettiä!
Itse laserointi ei tuntunut miltään ja koko toimenpide oli tosiaan hetkessä ohitse. Lääkärit olivat todella nopeita ja samantien, kun ensimmäinen silmä oltiin saatu valmiiksi, aloitettiin toinen. Itse leikkaus kestää noin 20sekuntia per silmä. Laseroinnin jälkeen silmän läppä käännetään takaisin ja se kiinnittyy ja leikkaushaava läpän reunassa umpeutuu itsestään tunneissa. Näkö on heti toimenpiteen jälkeen hieman utuinen, mutta kirkastuu vielä saman päivän kuluessa.
silmäleikkaus
Mut talutettiin takaisin odotustilaan istuskelemaan ja rauhoittumaan. Silmien suojaksi sain nämä upeat kakkulat, joita pitää käyttää ensimmäisen päivän ajan sekä kaksi viikkoa öisin, ettei vahingossakaan hiero unissaan silmiä. Odotustilassa oli tarjolla kahvia, teetä, mehua ja keksejä, joita sai halutessaan ottaa. Sairaanhoitaja istui viereeni ja kertoi ohjeita ja leikkauksen jälkeisiä tuntemuksia. Istuskella sai niin kauan, kuin itsestä tuntui parhaalta nousta ja ennen lähtöä lääkäri tarkisti vielä, että silmät ovat kunnossa.
silmäleikkaus_2
Lääkäri kertoi, että ekoina tunteina silmissä saattaa esiintyä kipua, kun puudutustippojen vaikutus häviää, silmät voivat myös vuotaa ja tuntua roskaisilta. Kotiin päästyäni nappasin heti varmuuden vuoksi särkylääkkeen. Silmät tuntuivat todella väsyneiltä enkä pystynyt pitämään niitä kunnolla auki. Päätin ottaa pienet päikkärit tähän väliin, jotta silmät saavat levätä rauhassa. Herättyäni tuntui, ettei mitään leikkausta olisi ollutkaan. Kun silmiä vähän liikutteli, huomasi kyllä, että jotain siellä oli tehty, mutta kovia kipuja en tuntenut ollenkaan. Päivän kuluessa näkö vain tarkentui tarkentumistaan ja hymy levisi kasvoille samaan tahtiin.
verenpurkauma
Ensimmäiset kaksi viikkoa silmiin tiputellaan kolmesti päivässä antibiootti-kortisonitippoja, jotka ehkäisevät tulehduksia ja parantavat. Kosteuttavia tippoja saa ja pitää käyttää niin paljon, kuin itsestä tuntuu parhaimmalta. Mun silmät eivät vuotaneet ollenkaan, mutta kosteuttavia tippoja tykkään lisäillä, varsinkin töissä ollessa, kun siellä on todella kuiva ilma verrattuna kotioloihin. Verenpurkaumia silmiin tuli vähän, mutta ne eivät ole vaarallisia. Kuin silmän pieniä mustelmia, jotka paranevat ja häviävät ajan kanssa.

Viikon ajan täytyy olla kastelematta ja koskematta silmiä ja todella hyvin olen pärjännyt. Mikään arkiaskareista ei ole tuntunut vaikealta. Välillä aamuisin oli silmäripsiä rähmiintynyt kiinni kosteutustipoista, mutta ne saa pienellä vanupuikolla hellästi availlen pois. Kasvot pyyhin kosteusliinoilla ja varoen vedellä, jottei vahingossakaan pääse yhtään vesipisaraa silmään. Myöskin suihkussa käynti on onnistunut hienosti. Leikkauksen jälkeiset tuntemukset ovat totta kai aina tapauskohtaisia, mutta itselläni ei ole ollut edes hirveästi kuivuuden tunnetta silmissä, paitsi tietysti ensimmäisinä päivinä. Hämäränäöstä sanotaan, että toisilla se voi heiketä leikkauksessa, mutta itse olen huomannut näkeväni hämärässä todella tarkasti. Tsemppiä kaikille leikkausta pohtiville ja leikkaukseen meneville! Pitäkää huolta silmistänne.

Your eyes are the sweetest stars I`ve ever seen.