maanantai 9. marraskuuta 2015

Kauhunhetkiä

hessurakas
Eilinen isänpäivä sujui rattoisasti ensin mummun ja papan luona, jonka jälkeen siirryimme syömään pihviateriaa takaisin vanhemmilleni. Ilta oli oikein leppoisa, vaikkakin vähän vielä väsytti lauantain pikkujoulut.

Lähdimme äitini kanssa tuttuun tapaan iltalenkille Hessun kanssa. Paluumatkalla huomasin, että naapurimme kohdalla yksi hänen koiristaan oli irrallaan. Portti oli sepposen selällään ja tiellä seisoneen koiran takaa tuli toinenkin koira. Äitini yritti soittaa puhelimella naapurillemme, että koirat ovat irrallaan, mutta puhelu oli varattu. Koirat tulivat nuuhkimaan Hessua ja yritin taluttaa Hessun pois päin koirista, jotka jäivätkin taka-alalle, kunnes edestämme tuli vielä kolmas koira, joka kävi välittömästi Hessun kylkeen kiinni. Tässä vaiheessa mulle iski ihan suunnaton kauhu, kun näen oman koirani rimpuilevan ja yrittäen paeta, mutta tää yksi koira vaan roikkuu kiinni kyljessä. Sitten tulivat loput kaksi koiraa ja kävivät myös kimppuun. Nehän ovat lauma, joten hyökkäävät myös laumana ja puolustavat toisiaan. Mä huusin niin paljon, kun kurkusta ääntä vähääkään lähti ja yritin jalalla potkaista tätä kyljestä purevaa koiraa, mutta en osunut. Voin sanoa ihan rehellisesti, että olin tässä vaiheessa valmis potkaisemaan niin kovaa, kuin olisin kyennyt lopettaakseni tämän hirveän tilanteen!  Punnitsin salamana eri vaihtoehtoja päässäni, jotta saisi tämän loppumaan. Aluksi mietin olisiko mun pitänyt päästää Hessu irti hihnasta, jotta se olisi voinut juosta karkuun, mutta koirien ajatuksia ei osaa lukea. Hessuhan olisi voinut juosta jonnekin metsään koirat perässään ja ne olisivat raadelleet häntä ties kuinka kauan. Siksi päätin alkaa repiä Hessua perässäni niin kovaa, kuin mahdollista, porukoitten taloa kohti turvaan. Äitini huusi apua ja karjui myöskin niin kovaa, kuin mahdollista yrittäen edelleen soittaa koirien omistajalle, joka ilmeisesti oli vastannut puhelimeen tai kuullut ne hirveät huudot läpi seinien sisälle. Kompuroin eteenpäin ja yritin hätistellä koiria samalla Hessun kimpusta ja yritin juosta niin kovaa, kuin mahdollista ja hoputtaa ja kannustaa Hessua eteenpäin. Koirat seurasivat perässä ihan porukoiden kotiovelle ja yrittivät ängetä ihan sisälle asti. Onneksi sain paiskattua oven niiden nokan edestä kiinni ja Hessu oli vihdoin ja viimein turvassa. Mä tärisin niin paljon ja olin niin kauhunsekaisessa olotilassa, että itkin vaan, konttasin eteisessä ja huusin apua..Isä raukka oli tyytyväisenä nukahtanut sohvalle ja heräsi tähän kauheaan mekkalaan ja oli jo valmis hakemaan jotain kättä pidempää, kun ei tiennyt mitä oikein tapahtui. 

Omistaja juoksi paikalle ja läksi viemään koiriansa pois paikalta. Palaamme tänään vielä asiaan ja käymme tilanteen läpi. Hessuun ei luojan kiitos tullut, kuin yksi pieni pintanaarmu, jota ei edes olisi huomannut ilman pientä veripisaraa turkissa. Onni onnettomuudessa, että Hessulla on noin paksu turkki, muutoin olisi hampaat menneet nahan läpi. Turkissa oli vaan sellaisia kuolattuja tukistuskohtia, jotka olivat kyllä ilmeisesti kosketusarkoja, kun Hessu säpsähti aina, jos niihin kohtiin kosketti. Loppuillasta se vain nukkui väsymystään tästä hurjasta välikohtauksesta tyytyväisenä eteisen lattialla. Mä olen valmis puolustamaan kyllä sitten henkihieveriin asti, jos mun rakkaille tapahtuu jotain!

Voin sanoa, että vähän jännittää tästä lähtien kävellä Hessun kanssa tämän talon ohitse, kun ei ikinä tiedä onko koirat päässeet karkaamaan, sillä tää kyseinen koira, joka kävi Hessuun kiinni on jo monesti karannut ja ollut meidän pihassa kuljeksimassa. Mitä jos Hessu sattuisi olemaan pihalla joskus samaan aikaan? Hessu on luonteeltaan erittäin kiltti, eikä koskaan ole käynyt kenenkään koiran päälle, vaikka eteemme on tullut yhteisen elämämme aikana jo kolme tällaista hirveää uhkaavaa tapausta. En tiedä silti, että miten Hessu reagoisi, jos tulisi joskus tappelu elämästä ja kuolemasta. Taistelisiko hän?

Owczarek Podhalanski rodusta kerrottua: "Owczarek podhalanski on majesteetillinen koira, joka tunnetaan älykkäänä, valppaana ja itsenäisenä laumanvartijarotuna. Se on käytökseltään varautunut vieraita kohtaan, mutta on lämminhenkinen ja kiintynyt omaan laumaansa. Rotu on kestävä ja sinnikäs, sillä se on kehitetty selviytymään ankarissakin olosuhteissa Puolan vuoristoissa. Sen alkuperäinen päätarkoitus on suojella lammaslaumoja varkailta ja petoeläimiltä. Omalla kotiseudullaan owczarek podhalanski työskentelee etupäässä vuoristolaitumella. Sen tulee löytää kaikki lampaat tuoden ne laumaan, sillä vuoristossa ei ole aitauksia. Lisäksi sen on suojeltava laumaa susilta, muilta petoeläimiltä sekä varkailta. Podhalanski pystyy taistelemaan susia vastaan eikä tarvitse siinä ihmisen apua. Podhalanskeja on käytetty aikoinaan myös vetokoirina kuormien vetämiseen eri osissa Eurooppaa. Kautta aikojen on isojen koirien tehtävänä ollut vetää maitorattaita maatilalta markkinoille, mutta nykyään sitä näkee enää harvoin ja vain matkailunähtävyyksinä. Suomessa podhalanskia pidetään pääosin pihanvahtina ja seurakoirana. Joillakin tiloilla sitä käytetään alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti karjan tai esimerkiksi alpakoiden vahtina susilta. Helppo ja kaikille sopiva seurakoira podhalanski ei kuitenkaan ole, sillä rodun alkuperäinen käyttötarkoitus on jättänyt siihen vartiokoiran vaistot."

45 kommenttia:

  1. Voi ei kamalaa :/ Onneksi tunnette omistajan ja tämä ei pääse pälkähästä ja ottaa vastuunsa koiristaan. Usein kuullut kun tullut vastaava tilanne niin omistaja lähtenyt läksimään pakoon ettei joudu vastuuseen. Pistää vihastuttaan! Omalla kohdalla jos sattuisi noin niin potkisin ihan huoletta hyökkäävää koiraa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Tää oli kyllä todella hirvittävä ilta.. Toivon ettei Hessulle jää tästäkään traumoja.

      Poista
  2. Voi raukkaa <3 Toi on kyllä aivan järkyttävä tilanne. Perheemme koiralle kävi samoin viime keväänä, kun siskoni oli sitä lenkittämässä. Kolme aggressiivista koiraa hyökkäsi pihasta kimppuun. Koiramme pääsi tilanteessa pujottamaan kaulapannan pois päältään ja pinkaisi juoksuun nämä vieraat koirat kannoiltaan ja juoksi niin pitkälle, että hyökkääjät lakkasivat seuraamasta. Siskoni saikin seuraavaksi juosta paniikissa etsimässä koiraamme, jännitystä lisäsivät lähellä olevat junarata ja pikatie. Onneksi koira löytyi automme vierestä odottamassa häntä heiluen, vaikka takajalassa olikin kunnon puremajäljet, jotka myöhemmin eläinlääkärissä tikattiin. Ihme ja kumma koiralle ei jäänyt mitään traumoja tapahtumasta, edelleen se kohtaa vieraita koiria omaan iloiseen tapaansa ja uskaltaa kävellä lenkillä tämän kyseisen talon ohi. Me omistajat olimme selkeästi enemmän järkyttyneitä :D Edellinen koiramme joutui sekin vieraan koiran puremaksi lenkillä ollessaan, eikä antanut loppuelämänsä aikana muiden koirien lähestyä sitä. On niin väärin kun joutuu pelkäämään muiden koirien takia oman lemmikinsä puolesta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hirveää!:( onneksi teidänkin koira selvisi kuitenkin vakavammilta vammoilta! Kyllä sitä vaan tekee kaikkensa noiden karvakuonojen eteen, he kun ovat perheenjäseniä.

      Poista
  3. Mulla pistää niin vihaksi tämmöiset jutut! Miten joku voi jättää koiran tuolleen jos on vieläpä tollasta taipumusta??? Toivottavasti Hessulle ei jäänyt mitään traumoja tuosta ja saatte selvitettyä tuon asian noiden koirien omistajan kanssa! Ois mielenkiintoista kuulla vielä mitä hänellä on sanottavanaan tosta episodista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta. Eipä ole vielä tullut naapuri keskustelemaan tilanteesta saati kysynyt tuliko vammoja, mitä tapahtui tai pyytänyt anteeksi.>:(

      Poista
  4. <3 onneksi ei käynyt pahemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä<3 olis voinut kyllä sattua ja pahasti.:(

      Poista
  5. Tosi vastuutonta toimintaa sun naapureilta!! Toivottavasti pyysivät edes anteeks.. Se kiiinnostaa että minkä rotusia nää koirat oli jotka kävi Hessuun kii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2 Beaglea ja kultainennoutaja. Beagle kävi kiinni. Ja lopuksi muutkin, kun puolustivat tietysti omaa laumaansa.:(

      Poista
    2. beagle? sähän olisit pystynyt ite vääntää sen niskat...... :O

      Poista
    3. Hmm. Ymmärsitköhän nyt aivan oikein. Olisitko itse pystynyt tekemmään noin, kun kolme koiraa hyökkää kiinni? Se on aika rajua touhua. Jos olisit itse ollut tilanteessani ymmärtäisit, ettei se ole ihan noin yksiselitteistä, että otetaampas nyt tuota koiraa niskasta ja väännetään nurin.

      Poista
    4. Mun isään kävi Dobermanni kiinni parikymmentä vuotta sitten. Takaapäin, varoittamatta, suoraan hampaat niskaan kiinni. Isälle ei paljon muuta vaihtoehtoa ollut, kuin puolustautua. Nappasi koirasta kiinni ja väänsi niskat nurin, koira kuoli välittömästi. Omistaja tuli raivoamaan, että tapoit mun koiran, joudut vastuuseen tästä. Kun poliisi tuli paikalle ja kuulivat molempien version tapahtumista, niin kysyivät isältäni että haluaako hän nostaa syytteen. Siinä tilanteessa meni ensin koiranomistajalla jauhot suuhun, mutta hetken kuluttua alkoi huuto että tuo tappoi minun koiran! Poliisit vain totesivat että koira ei omalla toiminnallaan jättänyt paljoa vaihtoehtoa, ja vaikka se henkiin olisikin jäänyy niin tapahtumien johdosta se joka tapauksessa lopetettaisiin.

      Poista
  6. Pelästyin niin paljon tota otsikkoo että Hessu on kuollu tai jotain!!! :( kun katoin vaan aluks otsikon ja kuvat :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh no onneksi ei sentään mitään tuollaista!!:(

      Poista
  7. Onneksi ei käynyt huonosti. Mua ärsyttää välinpitämättömät koirien omistajat. Jouduin kerran potkaisemaan naapurin koiraa päähän kun tuli muristen kohti irrallaan, minulla oli siinä vieressä kaksi vuotias lapseni. Ei tarvinnut montaa kertaa harkita mitä siinä tilanteessa tekee vaikka kuinka onkin eläinrakkaasta ihmisestä kyse. :D Naapurihan tästä suivaantuneena ilmoitti minulle tehneensä minusta rikosilmoituksen.. ikäviä juttuja jotka voisi helposti välttää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mekin miehen kanssa tossa pohdittiin, että mitäs sitten, kun meillä on muksu ja toi raatelija karkaa ja käy lapseen kiinni. Ihan hirvittää!

      Poista
  8. Kamala tilanne. Tiedän hyvin mitä meinasit tuolla että olisit ollut valmis potkaisemaan vaikka kuinka lujaa, sillä jos itselle sattuisi samanlainen tilanne, niin puolustaisin kyllä meidän koiraa millä keinoin tahansa. Tuollaisessa tilanteessa en todellakaan pystyisi vastaamaan teoistani vaan tekisin kaikkeni että muut koirat lähtisivät helvettiin siitä! Onneksi selvisitte säikähdyksellä ja toivotaan, että tän välikohtauksen seurauksena naapurinnekin pitäisi paremmin huolta siitä etteivät koirat pääse omille teilleen! Jos kävisi vielä pahemmin niin mitkään anteeksipyytelyt eivät kyllä siinä tilanteessa auta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veit sanat suustani! Mä rakastan eläimiä yli kaiken, mutta hirviöitä en, jotka satuttaa ja tekee pahaa! Tuokin koira mielestäni aika ongelmatapaus, koska sitä ei olla saatu kuriin ja nyt kävin näin. Karkailee ja rähisee jatkuvasti. Mitäs kun tapahtuu toinen kohtaaminen?:(

      Poista
  9. En ymmärrä miksi ihmiset ottaa vahvaluontoisia koiria joita ei pysty hallitsemaan! Meilläkinpäin on koirasusia eräällä miehellä joka ulkoiluttaa laumaansa ulkoilureiteillä vapaana muka niitä hallitsevasti ja useamman kerran ovat käyneet ihmisten kimppuun.Jos ottaa sellaisen koiran jota pitää osata hallita kunnolla,se pitää tehdä harkiten.Meidän naapurin rotikkaa on ukko kaks kerta potkassu päähän kun tuli louskuttaen meille.Pahinta vielä olisi se,että jos pienen lapsen kanssa kulkee ja tuollainen koiralauma tulee kimppuun,siinä on aika puolustuskyvytön.Kannattaa soittaa poliisille aina tällaisissa tapauksissa jossa omistaja ei osaa hallita koiriaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Owczarek Podhalanski on siis Hessun rotu.:) nämä, jotka kävi kiinni olivat kaksi Beaglea ja kultainennoutaja. Ei olisi niistä kyllä uskonut. Mutta ehdottomasti täytyy tietää mitä tekee, kun ottaa koiran vastuulleen. Ja kannattaa oikeasti tutustua huolella rotuun, ennenkin vaan ottaa ja ajattelee vain ulkonäköä. Toi olis pahin mahdollinen skenaario, että kävis joskus meidän lapsen kimppuun, aggressiivisia, kun näyttivät olevan!:( ihan järkyttäviä tällaset!!

      Poista
  10. Kauhea tilanne, onneksi teidän koiralle ei käynyt tuon pahemmin! Tuli ihan oma kokemus heti mieleen eli tästä on jo monta vuotta, mutta silloin asuin vielä vanhempieni luona ja meillä oli sekarotuinen suht iso koira, jota lenkitin ahkerasti. Ei ihan naapurustossa, mutta lähistöllä oli silloin talo, jossa asui pariskunta, joka oli ottanut entisen poliisikoiran itselleen ja eivät kyllä sitä hallinneet yhtään. Oltiin lenkkeilemässä meidän koiran kanssa vaihto-opiskelijan kanssa, joka meillä majaili, kun tämä hurtta juoksi sieltä ja alkoi selvästi toteuttaa vanhoja taitojaan. Meidän koira on vähän aina ollut nössö niin minun taakse heti pinkosi. Vaihto-opiskelijamme oli ihan paniikissa ja minä vaan huusin, että kädet selän taakse, koska poliisikoirat ovat koulutettu käymään käsiin kiinni. Koira murisi ja ärisi meillä ja meidän koiralle ja en tiennyt kyllä miten siitä tilanteesta olisi päässyt.Yritin pysyä rauhallisena ja pitelin koirastani kovasti kiinni. Talon koira yritti näykkäillä meidän koiraa ja blokkailin sitä omilla jaloillani. Joo olin aika rohkea, mutta en ole oikeastaan koskaan koiria millään tasolla pelännyt niin ehkä en uskonut, että koira minulle mitään tekisi.
    Lopulta talon mies huomasi koiran karanneen ja ryntäsi paikalle. Koira oli todella häijynä ja mies sai kunnolla retuuttaa sen pois. Mies ei koskaan tullut enään takaisin paikalle, vaikka jäimme siihen tarkoitulla odottelemaan. Lopulta rauhotuimme sen verran, että jatkoimme matkaa, mutta kyllä se painoi mieltä pitkän aikaan!
    Ihmiset kanssa ottavat minkälaisia koiria tahansa kunhan näyttää komealta ja ei ajatella yhtään, että hallitaanko nyt ihan oikeasti sitä koiraa. Vanhat poliisikoiratkin voivat olla todella arveluttavia, yhdistetään kumminkin koiran tausta ja ehkä vähän vanhuuden höperyys. Ei tämä koirakaan varmaan paha ollut, teki vain miten opetettu, ilmeisesti olimme liian lähellä hänen reviiriään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan hirveä ja pelottava tilanne! Ihmiset osaavat kyllä olla niin ajattelemattomia juuri tuon takia, etteivät tiedä, ota selvää tai vaan ymmärrä rodun taustaa, juurikin noin, että otetaan vaan koira ulkonäön perusteella. Eihän se usein ole koirassa vika, vaan omistajassa, mutta kyllä niitä mielenvikaisiakin koiria on valitettavasti, vaikka rotu lupaisi miten kilttiä tahansa.:(

      Poista
    2. JUURIKIN NÄIN!! Tiedän niin monta ihmistä ketkä ottaa koiran vaan huvikseen eikä kouluta yms niitä.. Ja monesti näkee sitä että pikku lapset vie karhun kokosta koiraa.. Mitäs sit jos tuleekin joku tilanne?? Siinä kohtaa se koira vie omistajaa eikä omistaja koiraa.. Mulla itsellä on ollu pienestä asti isojen koirien pelko koska kun olin pieni niin mun päälle hyökkäs iso koira ja korvasta roikku PALANEN joka jouduttiin tikkauttaan.. Kaikista hauskinta oli että omistaja sanoi "kyllä se siittä paranee ittekseen" ei todellakaan korva ittestään liimaudu takas.. Tai se pala joka repsotti.. Niin monesti ja jatkossakin saa törmätä omistajiin ketkä ei osaa kouluttaa koiriaan tai ptää huolta niistä ettei käy käsiks. Ja oikeesti kannattaa soittaa poliisille tai jotain ihan vaan sen takia ettei käy mitään pahempaa. Koska siinä kohtaa jos se/ne koirat tekee ihmiselle jotain niin se on lopetuksen paikka.. Kannattais naapurin vähän miettiä

      Poista
  11. Hui kamala :( Voin vaan kuvitella miten järkytyit ja pelästyit tota tilannetta. Ärsyttää kyllä niin paljon tollaset jutut ja vastuuntunnottomat koiranomistajat! Tovottavasti tollanen ei todellakaan toistu ja kyseinen naapuri tekis jotain sille asialle, ettei koira karkailis jatkuvasti jne. Onneks Hessulle ei kuitenkaan käyny pahemmin <3

    Erika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä aion sille sanoa, kun häntä seuraavaksi näen, että olisiko parempi, että pitää tätä yhtä riehujaa sitten ihan kettingissä kiinni, kun ei osaa pysyä aidan sisäpuolella ja on aggressiivinen. En haluaisi olla ilkeä, mutta ei ole tosiaan kivaa kokoajan pelätä, koska se karkaa taas ja käy kiinni. Pahimmassa tapauksessa joskus meidän tulevan lapsen päälle.

      Poista
  12. Voi kamala, voin vaan kuvitella sitä kauhun ja säikähdyksen määrää kun joku käy oman rakkaan lemmikin kimppuun! Onneksi Hessulle ei käynyt pahemmin, toivotaan että naapuri saisi koiransa aisoihin... :\

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta.:( Ärsyttää sekin, ettei tämä omistaja, naapurimme ole millään tavalla ottanut vielä yhteyttä ja kysellyt mitä oikeasti tapahtui, miten kävi, tuliko mitään vammoja jne ja pyytanut anteeksi. Todella vastuutonta ja oon tästä niin vihainen!

      Poista
  13. Oletteko miettinyt poliisille asiasta ilmoittamista ja heiltä kysyä miten asian kannattaisi hoitaa, kun koira aikaisemmin ollut pihallanne ja pelkäätte uusia hyökkäyksiä sekä tietenkin itse hyökkäys, jonka kohteeksi jouduitte? Kaikkea hyvää sinne <3

    http://yle.fi/uutiset/poliisikoiraryhman_johtaja_vihaisen_koiran_hyokkaykselta_saa_ja_pitaa_puolustautua/7135199

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän ensin vähän "hienovaraisemmin", koska kyseessä on kuitenkin naapuri, jotta sopu säilyisi. Nää on tosi ikäviä juttuja aina tällaiset. Jos näen koiran vielä irrallaan, niin silloin taidan kyllä ottaa heti yhteyttä poliisiin, jos ei kerrasta usko. Ja aion myös kertoa hänelle, mitä tapahtui, mitä meille kuuluu ja miten aion toimia, kun ei kerta itse ole vielä yhteyttä minuun ottanut.

      Poista
    2. Ja kiitos vielä kovasti sinulle<3 Tuo linkki oli täyttä totta!:(

      Poista
    3. Silja, sinuna en jäisi odottamaan ensi kertaan.... jos ei se ole sinun niin voi olla jonkun toisen karvamussu tai vaikka lapsi jolle käy huonosti. :( Välittömästi ilmoitusta! Viis mistään naapurisovusta tällaisessa tilanteessa, pyh.

      Poista
  14. Hui! Itselläkin täällä ihan sydän pamppaili kun luin tekstiäsi. Voi Hessua :'( Onneksi ei käynyt pahemmin! Toivotaan että vastaavaa ei pääsisi enää tapahtumaan.
    Asiasta toiseen, tuli mieleen ootteko ollu vielä Anniinan kanssa tekemisissä kun hänestä ei ole ollut blogissasi mitään aikoihin? Ja tiedätkö meinasiko Anniina jatkaa vielä blogiaan? Toivottavasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä mietin itsekin. Täytyy sanoa että polttaridraamaan oletan hänen liittyvän jotenkin..? Anteeksi jos olen väärässä.

      Poista
    2. Kiitos paljon huolenpidosta. Toivotaan, ettei tosiaan enää tapahdu mitään tuollaista.:( Hessu voi onneksi nyt hyvin.<3

      Valitettavasti en osaa sanoa, aikooko Anniina jatkaa bloginsa kirjoittamista.

      Poista
    3. Puhuiko Anniina sustakin paskaa seläntakana niinkun kaikista muistakin ja miten sait sen selville?

      Poista
  15. Kamalaa.. Toi on kyllä just sellanen tilanne mitä aina oman koiran kanssa pelkään. Kerro sitten miten sen naapurin kanssa kävi, että saitteko puhuttua yms?

    VastaaPoista
  16. Mikset vastaa noihin anniinaan liittyviin kysymyksiin? Onko mennyt sukset ristiin :o :/ ?

    VastaaPoista
  17. Hui kamala, luin tekstiä ihan kauhuissaan :/ En ymmärrä ihmisiä jotka pitää koiria vapaana. Ihmettelen että miten kultainennoutaja hyökkää kimppuun kun eiks ne oo aika kilttejä noin yleensä... ? Onneksi Hessulle ei käynyt pahasti ja toivottavasti ei jää traumoja. Hessulle paljon rapsutuksia! <3

    VastaaPoista
  18. Huhhuh! Tiedän miltä susta tuntuu. Meillä kävi ihan samalla tavalla kesällä. Oltiin siis normaalisti lenkillä mäyräkoiramme kanssa. Lapsetkin oli mukana, onneksi vaunun kyydissä! Ja hyökkäävä koira oli todella iso musta koira, rotua en tiedä. Ja koira siis kirjaimellisesti riepotteli koiraamme ilmassa. Ja kyllä tuli potkittua sitä isoa koiraa! Luojan kiitos mies sai lopulta koiraa niskasta kiinni ja lähti raahaamaan sitä pois. Isäni oli lähellä ja haki mäyriksemme vanhempieni kotiin ja me mentiin perässä. Säikähdyksellä selvittiin ja eläinlääkäri laittoi kipupiikin helpottamaan kipua. Nää on tosi kamalia tilanteita ja kyllä ärsyttää kun ihmiset eivät ole huolellisia koiriensa kanssa! -miljama

    VastaaPoista
  19. Hyi mikä tilanne! :( Itse olen kokenut samanlaisen tilanteen, kun minulla oli vielä koira ja asuin Tampereella. Naapurin juoppoukolla oli kaksi sekarotuista isoa koiraa, joita hän välillä kännipäissään piti vapaana kerrostalon piha-alueella. Olin lähdössä koirani kanssa lenkille, kun nämä kaksi koiraa hyökkäsi nurkan takaa minun koirani kimppuun ja mä vaan huudan ja yritän potkia koiria pois koirani luota. Tämä puliukko vain naureskeli vieressä ja oli vain rauhallisella äänellä, että "tulkaapas pojat nyt pois sieltä". Mä jouduin huutaan tälle miehelle, että nyt menet ottamaan noi koiras pois, koska seuraavaks potkasen niitä niin kovaa, että varmasti sattuu. Siihen tää mies sitten heräsi ja meni repimään koiransa pois. Onneksi minun koirassani ei ollut kuin parit hampaanreiät ja nekään ei olleet syvät. Koirani oli todella vikkelä kaveri ja osasi pahemmat hyökkäykset väistää.

    Oli vielä toinenkin asia - mun blogin puolelta löytyisi sulle haastetta! :)

    VastaaPoista
  20. Omalla kohdalla on myös käynyt kaksi kertaa niin että vapaana ollut koira on käynyt oman kimppuun. Itse asiassa toisella kerralla koira oli jopa fleksin päässä mutta omistaja ei hallinnut sitä ja se koira pääsi näykkäisemään. Toisella kerralla taas pihalta karkasi kaksi koiraa jotka alkoi ahdistella koiraani. Se on kyllä aika mahdoton tilanne kun oma koira yrittää pyöriä ympäriinsä karkuun ja muut koirat tulee perässä. Oli tosi vaikea tehdä mitään ja pelästyin kyllä aika pahastin ja olin myös valmis potkimaan niitä koiria pois. Onneksi omistaja huomasi nopeesti ja mitään ei käynyt. MUTTA! Kukaan ei edes pahoitellut, ei sanonut sanaakaan ja itse olin niin shokissa etten osannut sanoa mitään. Sen jälkeen oon ollut aika varuillani kun on tullut koiria vastaan. Täälläkin on nyt alkanut näkyä trendiä että kävelytetään koiraa vapaana...toivottavasti ne on sitten hallinnassa :/

    VastaaPoista
  21. On kyllä tosi kurjaa, tuollaisia koiria ei saisi omasta mielestä edes pitää, jotka käyvät kimppuun. Ties vaikka kävisivät joskus vielä jonkun ihmisen kimppuun tai lapsen :o

    VastaaPoista
  22. miksei hessu puolustautunut, purrut takasin kun on laumanvartija?? senhän olisi pitänyt kyetä repii ne riekaleiksi..... tsemiä, koita pärjää!

    VastaaPoista
  23. Onneksi selvisitte noin vähillä vammoilla,eikä koirat käyny sinun ja äitisi kimppuun myös!
    Nuo tilanteet on niin järkyttäviä,meidän yhden tuttavan mäyräkoiran kimppuun kävi myös isompi koira ja sai tarrattua selkään kiinni ja hampaat meni läpi molemmin puolin.Koira leikattiin ja paikattiin eläinsairaalassa.Koira eli muutaman vuoden ja lopetettiin hermokipukohtausten vuoksi jotka jäi tästä puremasta.
    Tuo koirien tappelutilanne on juuri sellainen että tuntuu ettei keksi mitään keinoa millä siitä tilanteesta pääsisi pois.Toivoo parasta ja pelkää pahinta oman koiran puolesta.
    Se murina ja ärinä jää omaan kuulomuistiin ja itsekkin huomaan että välillä kun pentukoirat rähistää ja murisee että sitä säikähtelee itse.
    Samoin kun pari kertaa on koira murissut ja purrut,niin on tullut tosi araksi juuri tuolle murinalle.

    Ja mitä olen seuraillut koiria niin monesti yksin oleva koira ei haasta riitaa mutta sitten kun on koko lauma paikalla niin aletaan riidellä kun saadaa voimaa toisista.

    Minulla on pentukoira ja olen monesti pelännyt lenkillä että jos joku hyökkäisi sen kimppuun että jos jäisi pahoja traumoja mieleen kun tuntuu että pentuna tulleet jää niin muistiin.
    Hessu on onneksi aikuinen koira joten toivotaan ettei jää muistiin pelkotiloja tästä vaan porskuttaa iloisena ja yhtä tasaisena eteenpäin kun ennenkin :)
    Mitä olen seuraillut blogiasi niin tuntuu että Hessu on rauhallinen ja kiltti kuin ihmisenmieli :)
    Rauhallista joulunodotusta teille ja Hessulle! :)

    t.Maisa

    VastaaPoista

Kiitoksia paljon viestistäsi.:)

Huom! En julkaise kommentteja, jotka koen liian henkilökohtaisiksi tai loukkaaviksi.