keskiviikko 29. elokuuta 2012

Hallå där!


Huomenta! Tänään on taas oikein nätti ilma! Onneks ulkona ei sada vielä vettä, niin voi rauhassa pyöräillä töihin. Aamulla tosiaan oli vaan 10 astetta lämmintä, joten puin ekaa kertaa päälleni takin ulos. Sieltä se talvi hiipii pikkuhiljaa..
Eilen alkoi huippusuosittu BigBrother ja eksyin katsomaan sitä. Voin vaan todeta, etten aio seurailla tänäkään vuonna, koska suurin osa asukkaista oli juurikin sen tyyppisiä ihmisiä, joita ei vaan jaksa katsoa. Oli siellä ihan normaalejakin ihmisiä joukossa, mutta ehkä mä saan jännitystä elämääni enemmän C.S.I.n ja NCIS:n myötä.:)

Mun piti tehdä tästä mun nutturasta teille aamulla video, mutta kun katsoin sen, niin kuvakulma oli juurikin sopivasti sellainen, että mun nuttura jää siitä pois ja kuka nyt sellaista ohjetta haluais, jossa ei näy koko toimeenpiteestä yhtään mitään! No, ehkä ens kerralla uusiks tai sitten ihan vain kuvin kerrottuna.:)

Mukavaa keskiviikkoa kaikille! Askeleen taas lähempänä viikonloppua!:)

tiistai 28. elokuuta 2012

Relax, Take It Easy

Lomalta tullessani oloni ja mieleni ovat kevyitä, kuin höyhen, virkeitä, kuin peippo ja säteileviä, kuin aurinko. Tiedän, että kun syksy saapuu ja illat sitämyötä pimenevät nopeammin, ilmat synkkenevät, vettä sataa ja sitä rataa, joidenkin mieli mustenee. Tottakai joskus ihmisillä on huonojakin päiviä, mutta yrittäkää aina löytää jotain positiivista sieltä paskimmastakin päivästä! Helppoahan se on nyt sanoa, mutta itse yritän aina miettiä sellaisia asioita, joista tulee hyvä mieli. Hessu on mua auttanut siinä asiassa todella paljon. Silloin kun elin vaikeita aikoja, olin usein surullinen ja joskus hyvin vihainen. Kun tulin kotiin ja mua odotti iloinen koira, joka selvästi oli onnellinen nähdessään minut, omat ikävät ajatukset kaikkosi ja tulihan se hymy sieltä.:)
Ihanat iloiset ihmiset ilostuttavat ja on ihanaa hymyillä! Niinhän sitä sanotaan, että hymyyn ei montaa lihasta tarvitse ja kiukkuiseen tuplasti enemmän!

kuva kesältä

Mulle ainakin tulee aivan ihana olo, jos saan ilahduttaa jotakuta. Mä en ikinä haluais satuttaa tai loukata ketään tahallisesti. Mun mielestä täällä maan päällä kuuluis elää niin, että on mukava ja hyvä olla. Se pitäis aina muistaa, että ne elämän pienet ilot ovat ehkä juuri niitä suurimpia iloja.

Joten nyt te kaikki kiukkuilijat tai muuten vain stressaantuneet ihmiset, kaivakaa se ihana iloinen itsenne sieltä mörököllilandiasta esiin, huomaatte itsekin, kuinka on paljon kivampi itsekin olla!:)

Tiistain kuulumiset


Tänään tykkäsin vähän kokeilla erilasta kampausta hiuksiini. Ohjeen bongasin Nude blogista. Todella simppelillä ohjeella kiva, erilainen kampaus tavallisen ponnarin sijaan! Mulle tulee aina syksyisin joku hirveä vimma kokeilla uusia kampauksia, tiedä sitten mistä johtuu.. Mun mielestä on ihanaa laittaa omaa tukkaa, jos on virtaa, mielikuvitusta ja jos oma hius sattuu käyttäytymään hyvin, eikä temppuile!



maanantai 27. elokuuta 2012

Maanantai ja loman loppu

Tänään oli eka työpäivä loman jälkeen ja oli oikein mukavaa, vaikka loma loppuikin niin sanotusti kesken!:D Nyt odottelen (uskokaa pois) jo kovasti joulua ja sen tuomaa tunnelmaa ja hulinaa! Jos vaikka tänä jouluna olis lunta? Mun mielestä tällaiset synkät syyssadeilmat sais jäädä vallan pois vaikka syksyn värjäämät lehdet kauniita onkin. Mutta päivä kerrallaan, ei hoppuilla.:)


lähti täksi viikoksi taas kursseille ja mä pidän kämppää pystyssä Hessun kanssa. Se raukka oli aivan paniikissa viimeviikonloppuna, kun oli Venetsialaiset ja raketit paukkui. Eipä suostunut poika edes kunnon lenkille, kun aina kun pamahti, se pisti jarrut lukkoon! Kotona se linnottautui suihkukoppiin, eikä tullut sieltä millään pois. Kävin tänään vähän ostamassa sille sitten herkkuja korvaukseksi rankasta viikonlopusta.:)


Türkiye Matkapäiväkirja ☀ Day 7 Time To Go Home


Ja niin se päivä koitti, että oli aika pakata kimpsut ja kampsut kokoon ja alkaa jännittämään matkalaukun painoa. Sallittu raja Finnairin lennoilla on 23kg ja meillä molemmilla oli joku 21kg. Käsimatkatavaroissa maksimipaino saa olla 8kg. Jos mulla olis ollut niin paljon painoa, niin enhän mä olis päässyt liikkumaan edes eteenpäin!

Hotellihuone piti luovutta klo.12 ja meidän bussi lentokentälle lähti vasta klo. 19, joten jätettiin matkatavarat aulassa olevaan Luggage Room. Sen jälkeen vietiin vielä vuokrapyyhkeet aurinkotuoleille ja lähdettiin shoppailemaan viimeiset mieltä kaihertaneet ostokset pois alta.


Käytiin syömässä viimeiset ateriat:
 Minä jälleern kerran pizzaa, kuinkas muuten

Ja  kana-aterian.

 Viimeset liirat lähti nyt!

Shoppailun jälkeen uimaan ja lojumaan vielä viimeisen kerran palmujen alle

Time to say goodbye MARMARIS

 Bussimatkalla viimeistä maisemakuvaa..


Saatiin kulla bussimatkalla, että meidän lentokoneeseen on tullut autopilottivika ja että se on myöhässä ainakin 1,5h. Pitkää odottelua siis luvassa, kun aikataulun mukainen lähtö olisi muutenkin ollut vasta yli klo. 23. Käytiin TaxFree kaupoissa ja ostettiin lentokoneeseen tällainen sienityyny, jotta voidaan nukkua toisiamme vasten tämä sieni päidemme välissä.. Mutta matkaliput saatuamme kävi ilmi, että emme istukkaan aivan vierekkäin.:( Meidän väliin tuli käytävä. Arvatkaa vaan kirosinko, kun vieläkin vähän jännitti lento ja olin niin ultraväsynyt, enkä todellakaan ala nukkumaan sieni tyynynä vierasta ihmistä vasten! HÖH!

Lentokonetta odotellessamme seurailtiin huvittuneena yhtä kioskin myyjää, joka sekoili tuolla ihan koko ajan.:D Se ei pystynyt sitten millään olemaan paikoillaan/rauhallisesti vaan järjesteli pulloja ties minne ja siirteli suklaapatukoita paikasta toiseen ja takaisin. Pyyhi pöydän varmasti ainakin 20 kertaa ja huomattiin, että emme olleet ainoita, jotka naureskeli huvittuneena myyjän puuhia.:D Hehee. siihen sitten totesi, että "pitäisköhän mun mennä ostamaan juomapullot meille tolta adhd myyjältä?". Se sitten meni ja mä repesin yläkerrassa nauramaan, kun katoin, miten käveli tiskille ja myyjä pyyhi taas sitä hiton pöytää. Maksaessa se räjäytti kuittarin leväälleen siihen pöydälle, kun oli niin paniikissa, kun asiakas tuli. Siinä se sitten vuolaasti pyyteli anteeksi ja sekoili ja vihdoin saatiin homma hoidettua. Toinen myyjä kävi sitten vähän väliä auttamassa tätä.:) Voi raukkaa. Ekaa kertaa varmaan kassalla.

Lento meni nopeasti, kun nukuttiin melkein koko matkan ajan. Niska oli aivan jumissa, kun ei voinut nojata minnekään, vaan joutui roikottamaan päätä ties mihin suuntaan. Mun edessä istui todella ärsyttävä teini, joka kiroili kokoajan ja valitti lentoemoille suureen ääneen kuinka paskaa ruokaa oli, mihin lentoemäntä tokaisi, että " sun täytyy sitten varmaan itse tulla kokkaamaan omat ruokasi tonne keittiöön, jossei kelpaa!". En oo ikinä kuullu kenenkään esittävän noin paljon! "Vittu mä meen ainaki bilettää tästä, ku kone laskeutuu!" Haha, niin varmaan!:D Suomessa baarit on ollu jo kauan aikaa kii, ku meen kone laskeutui. Onneks ei toivottavasti tarvitse siihen tyttöön enää törmätä.

Hortoiltiin autolle ja sitten alkoi vielä kolmen tunnin ajomatka Poriin päin. Huoh. Oltiin niin väsyneitä, kuin olla voi! Kotona pimennettiin kämppä ja mentiin nukkumaan väsymys pois. Mutta kertakaikkiaan IHANA matka! :) Nyt mäkin oon käynyt lämpösessä maassa ja lentokoneessa! Vihdoinkin!


Türkiye Matkapäiväkirja ☀ Day 6 Countdown


Viimeinen kokonainen päivä Marmariksessa. Tuntui ihan uskomattomalta, että viikko oli kulunut niin nopeasti, vastahan me tultiin! Joka päivä tuli kyllä vähän shoppailtua, mutta onni on, että tuolla on aika edullista kuitenkin. Vaikka mielestäni ostin vaikka mitä ja podin välillä syyllisyyttäkin siitä, että olin tuhlannut kauheasti, niin loppupeleissä mä en niin hirveästi ostellut. Mun siskokin oli ihan ihmeissään, että "et sä nyt niin kauheasti tuhlannut!". Sitäpaitsi, kerranhan tuolla nyt sitten ollaan enkä ollut koko lomani aikana mitään ostanut, kun säästin tähän reissuun. Joten, pois huono omatunto!:)

Tää päivä lojuttiin taas altailla, shoppailtiin, syötiin ja ihan vaan oltiin. Illan asuna toimi maximekko, joka onkin vilahtanut täällä blogin puolella kerran-pari, mutta vihdoin ja viimein näätte sen kunnon käytössä!

Tykkään tosta mekoska ihan mielettömästi ja se oli kyllä ihan nappiostos, vaikka jossain vaiheessa aloin epäilemään oliko ostos sittenkään hyvä. Oli se! Silloin, kun tuntee olonsa mukavaksi jossain vaatteessa, niin silloin se on parasta!

Illastimme Myamissa ja valittiin jälleen merenantimia: mustekalarenkaita, simpukoita valkoviinikastikkeessa ja kalmareita. En ollut ennen maistanut tollasia simpukoitakaan ja oivoi ne oli hyviä! Mä en keksi mitään pahaa sanottavaa ruoasta! Olen sitä mieltä, että jos joku Turkkilainen tulis pyörittämään tän tasoista ravintolaa, kuin Myami Suomeen, se menestyisi takuuvarmasti! Koko henkilökunta oli niin ihana, hymyilevä, avulias, kohtelias ja todella ammattimaista. Kaikesta jäi niin hyvä fiilis ja mikä ihaninta, että asiakas lähtee hymyillen, miltei nauraen kotio. Todella mielellään antaa tippiä ja siksi mekin tultiin koko ravintolaan jopa kolme kertaa!

Ihana lonkero tossa lautasella!:D


Ruoan jälkeen fiilisteltiin maisemia ja mentiin meidän oman hotellin baariin juomaan yhdet.. Sain oikein ilotulituksen mun drinksuuni! Pelkäsin kokoajan, että koska noi lasit tossa yläpuolella räjähtää..


Mun ennakkoluulot ja mielipide Turkkia tai ainakin Marmarista kohtaa muuttuivat valtavasti matkan aikana. Olen saanut kuulla paljon, että Turkki olisi mm. likainen maa, miehet ovat todella päällekäyviä naisia kohtaan eivätkä ota katsekontaktia, kun tekevät kauppoja ja vähän halveksuvat naisia ja sen takia epäilin hirveästi, että oliko tää nyt sittenkään hyvä paikka ja olisiko sittenkin pitänyt valita Kreikka.
Mä en saanut kertaakaan kokea mitään tuollaista.
Ensinnäkin, Turkkilaiset ovat todella siistejä! Kokoajan joku oli putsaamassa katua ja jokaisessa vaateliikkeessä ja ravintolassa oli todella siistiä. Ruokapaikoissa ne oikein väijyy siellä, että koska saa siivota pöydän! Miettii nyt kuinka paljon siellä on asukkaita ja turisteja ja kuinka siistinä ne pitää koko paikkaa!
Mua peloteltiin siitä, että kun oon vaaleatukkainen, niin Turkkilaiset hyökkää päälle, huutelee rivouksia ja yrittää ostaa kameleilla, mutta onhan siellä blondeja, vaikka kuinka paljon! Osa Turkkilaisista naisistakin on vaaleaverikköjä, eikä kukaan ketään ahdistellut. Ja kauppoja sain tehdä ihan rauhassa ilman välinpitämätöntä asennetta tai halveksuntaa. tinkasi kyllä mun puolesta suurimman osan, koska en itse voi sietää koko touhua. Saan kokea sitä ihan tarpeeksi omassa työssäni.:D
Mutta siis, tän jutun pointti oli se, että minä ekakertalaisena ulkomaanmatkailijana suosittelen oikein lämpimästi Turkin Marmarista! :) Loma oli niin onnistunut, että lähtisin milloin vain uudelleen!

Jatkuu seuraavassa numerossa...

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Türkiye Matkapäiväkirja ☀ Day 5 Sex On The Pool

Haha, monet jo varmaan luuli, että täällä aletaan kunnolla irstailemaan, mutta ehei, otsikko viittaa vaan mun altaille tilaamaani juomaan!:D


Tää päivä vietettiin aikalailla altailla nautiskellen. Käytiin ostamassa molemmille omat uimapatjat, mutta kun puhallettiin patjaan ilmaa huomattiin, että ei siihen ilmaa oikein tullutkaan, koska siinä oli kauhea reikä. Onneks toi pinkki sentään säilyi ehjänä ja tuotiin se matkalaukussa ihan kotiin asti, kun se oli niin nätti!:)


Kun pitäisi kuvailla aisteilla, miltä matka kuulosti, niin vastaus tulee tässä:

Siellä oli ihan valtavan kokoisia sirkkoja ja niiden sirinä ei oikeestaan ollut sitä hentoista heinäsirkkojen sirinää mihin oli tottunut, vaan kauheeta surinaa!  Ei uskoisi, että sen takajalkoja hankaamalla kuuluu tollasta. Ne piti ihan mieletöntä ääntä!

Jälleen päivitystä ihovärieroihin:
Tässä mun suihkurusketus on jo aika kulunut pois. Oli vähän noloa liikkua ton seurassa, kun ite on valkoinen, kuin lokki. Joku basaarin myyjäkin tuli kehuskelemaan, kuinka  on niin kauniin ruskea.:D

Mulla ei kauheesti ole tältä päivältä kuvia, kun oltiin tosiaan likoomassa tuolla vedessä koko päivä, mutta illalla taas menoa ja syömistä. Tässä asua:

  Osti mulle noi ihanat kukkakorvikset.:)


Kuten viime postauksessa kerroinkin, että ihastuttiin Myami ravintolaan niin, että mentiin sinne uudestaan, niin tälläkertaa tilattiin vähän erikoisempaa. Tarjoilija ehdotti merenantimia puoliksi ja me otettiin se ilman muuta! Mustekalarenkaita, rapuja ja kalmareita! Tää oli ehdottomasti arvoasteikolla täysi kymppi! Kalmarit olivat  ehkä parhaita.



Jälkkäriksi otettiin puoliksi jätskiannos. Voin muuten sitten sanoa, että NÄMÄ ovat kunnon jäätelöä! Kunnon aidot maut, eikä mitään suomiplatkua! En ole ikinä tykännyt vaniljajäätelöstä, mutta kun tämä oli aitoa vaniljaa, niin nyt taisteltiin, kumpi kerkee syömään sitä enemmän! Ihan mahtavaa!

Tarjoilija tuli syötyämme tarjoamaan kahvit ja mulle aitoa Turkkilaista kahvia sekä minttulikööriä. Kahvi maistui ihan meen leikkimökissä seisoneelta kahvilta.:D Hyh, en ehkä toista kertaa tuota jois, mutta olipa sekin kokemus.
osti mulle punaisen ruusun ravintolassa kiertelevältä ruusukauppiaalta...:) Se oli niin romanttista..ihan vattassa lenteli perhoset. Punainen ruusu symboloi ikuista rakkautta.

Jatkuu seuraavassa numerossa...

perjantai 24. elokuuta 2012

Türkiye Matkapäiväkirja ☀ Day 4 Wood Food & Icmeler


Keskiviikkona 15.8 oli Icmelerin markkinat, jonne päätettiin lähteä kävellen. Ensin mentiin altaille lojumaan ja keräämään voimia ja rohkeutta kuumaa matkaa varten ja lähdettiin vasta sen jälkeen matkaan.
Nukuttiin aamulla niin pitkään, että meiltä meni oman hotellin aamupala ohi, joten päätettiin haukata sitten matkalla jotain murkinaa.



Lähdettiin altailta kävelemään Icmeleriin johtavaa rantakatua, mikä oli oikein nätti. Vähän erilainen, kuin Marmarikseen päin. Rantatie oli vähän varjoisempaa, mikä oli siinä auringonpaahteessa oikein hyvä varsinkin, kun olimme liikenteessä kävellen. Tällä tiellä ei ollut basaareja tai mitään kauppoja. Sai rauhassa kävellä vähän enemmän luonnon helmassa.


Hetken aikaa käveltyämme tuntui, kuin joku olisi katsellut meitä ja havahduin pieniin tuijottaviin silmiin, jotka pilkisti katukivetyksestä. En ole varmaan koskaan saanut noin paljon katseita. Ja vielä alapuolelta! Hyi mitä tirkistelyä!


Vähän matkan päässä oli todella mukavan näköinen ruokapaikka, jonne jäätiin syömään aamupalaa.. Valitettavasti menun saadessamme eteen huomattiin, että siitä paikasta ei saanut kuin salaattia tai burgereita, joten päädyttiin burgereihin. Ihme.


Hamppiateriat oli oikein maukkaita, paitsi että rutikuivia, eikä sitä pelastanut tuo olemattoman kokoinen kokislasikaan. Ei minkäännäköistä kastiketta tai ketsuppia. Ollaan muuten aika kulinaristeja, kun vedetään vaan pizzaa ja hampurilaisia!:D No mutta tässä paikassa ei ollut valinnanvaraakaan, joten puolustaudun sillä.


Sisäinen apinani heräsi ja olin aivan innoissani, kun huomasin että ravintola oli rakennettu puiden keskelle jyrkänteelle, joten meidän alapuolella käveli siis ihmisiä rannalle. Varmaan kivaa, kun tippuu leivänmuruja niskaan. Toi paikka on varmasti tosi kivannäköinen myös pimeällä, kun katosta roikkui sellaisia pieniä lyhtyjä. Harmittaa, kun en ottanut enempää kuvia tosta, mutta en kehdannut mennä kuvailemaan toisten ruokapöytään maisemia.

Matka jatkui ja ihoni alkoi tuoksahtamaan pienoiselle grillille, kun huomattiin, että ihana pitkä hiekkaranta siinsi edessä. Suoraan sanottuna juoksin vaatteet päällä tonne veteen ja huokaisin helpotuksesta, kun iho lakkasi sihisemästä ja olo jäähtyi hetkiseksi. Ette saaneet varrastettua mua tänäänkään! Mua oli vaikea saada tuolta vedestä enää pois ja ehdotin, että jos olisimme uineet loppumatkan Icmeleriin, mutta valitettavasti se ei jostais syystä käynyt. Höh.


Matka jatkui taas hetken aikaa ja pysähdyttiin ostamaan vettä. En tiedä koska vesi on maistunut niiin hyvältä! Matkaa oli vielä jonkun verran ja jouduttiin jälleen kerran pysäämään, koska musta tuntui, että vieno grillin haju tuli taas jostakin. Istuskeltiin leikkipuistossa ja sain mennä sellaseen kivaan karuselliin..tietysti sillä verukkeella, että se viilensi kivasti.


Turkissa on tosi paljon kulkusissoja. Enemmän, kuin koiria, joita niitäkin näkyi. Yksi kissa tuli kerran norkoomaan meidän ruokapöytään, kun syötiin..se ei ollut kauheen kivaa. Samalla säälitti, mutta vähän myös ärsytti, kun toinen on melkein sun lautasella makaamassa.


Vihdoin päästiin markkinoille ja shoppailtiin siellä kaikennäkösta, kunnes tuli taas aika pitää paussi.
Siinä kokista (ylläri) juodessani


Tollaset pöksyt ostin Icmelerin markkinoilta. Laitan niistä kuvaa nyt tähän, koska kotona kaadoin vahingossa jotain kastiketta niille, ja ne on nyt pyykkikorissa. Noi on tosi hyvät jalassa ja kivannäköiset!

Laittautuessani
Aah, kokista!
Alkupalaksi tietenkin Lavash leipää. Tätä tarjoiltiin aina automaattisesti. Se kuului jokaiseen ateriaan.


Tälläkertaa en ottanut pizzaa, vaan pastaa! Siinä oli pastaa, herkkusieniä, juustoa ja pekonia kermakastikkeessa. Toi oli ehkä parasta pastaa, mitä oon koskaan saanut.

 

Jälkkäriksi syötiin friteerattua ananasta ja banaania jäätölöllä. Maha kiitti ja kuittasi.

Oltiin niin tyytyväisiä palveluun ja ruokaan, että pääätettiin mennä seuraavallakin kerralla Maymiin. Ja niinhän me myös mentiin..:)

Jatkuu seuraavassa numerossa...