Türkiye Matkapäiväkirja ☀ Day 7 Time To Go Home

Ja niin se päivä koitti, että oli aika pakata kimpsut ja kampsut kokoon ja alkaa jännittämään matkalaukun painoa. Sallittu raja Finnairin lennoilla on 23kg ja meillä molemmilla oli joku 21kg. Käsimatkatavaroissa maksimipaino saa olla 8kg. Jos mulla olis ollut niin paljon painoa, niin enhän mä olis päässyt liikkumaan edes eteenpäin!

Hotellihuone piti luovutta klo.12 ja meidän bussi lentokentälle lähti vasta klo. 19, joten jätettiin matkatavarat aulassa olevaan Luggage Room. Sen jälkeen vietiin vielä vuokrapyyhkeet aurinkotuoleille ja lähdettiin shoppailemaan viimeiset mieltä kaihertaneet ostokset pois alta.

Käytiin syömässä viimeiset ateriat:

 Minä jälleern kerran pizzaa, kuinkas muuten

Ja  ♥ kana-aterian.

 Viimeset liirat lähti nyt!

Shoppailun jälkeen uimaan ja lojumaan vielä viimeisen kerran palmujen alle♥

Time to say goodbye MARMARIS

 Bussimatkalla viimeistä maisemakuvaa..

Saatiin kulla bussimatkalla, että meidän lentokoneeseen on tullut autopilottivika ja että se on myöhässä ainakin 1,5h. Pitkää odottelua siis luvassa, kun aikataulun mukainen lähtö olisi muutenkin ollut vasta yli klo. 23. Käytiin TaxFree kaupoissa ja ostettiin lentokoneeseen tällainen sienityyny, jotta voidaan nukkua toisiamme vasten tämä sieni päidemme välissä.. Mutta matkaliput saatuamme kävi ilmi, että emme istukkaan aivan vierekkäin.:( Meidän väliin tuli käytävä. Arvatkaa vaan kirosinko, kun vieläkin vähän jännitti lento ja olin niin ultraväsynyt, enkä todellakaan ala nukkumaan sieni tyynynä vierasta ihmistä vasten! HÖH!

Lentokonetta odotellessamme seurailtiin huvittuneena yhtä kioskin myyjää, joka sekoili tuolla ihan koko ajan.:D Se ei pystynyt sitten millään olemaan paikoillaan/rauhallisesti vaan järjesteli pulloja ties minne ja siirteli suklaapatukoita paikasta toiseen ja takaisin. Pyyhi pöydän varmasti ainakin 20 kertaa ja huomattiin, että emme olleet ainoita, jotka naureskeli huvittuneena myyjän puuhia.:D Hehee. ♥ siihen sitten totesi, että "pitäisköhän mun mennä ostamaan juomapullot meille tolta adhd myyjältä?". Se sitten meni ja mä repesin yläkerrassa nauramaan, kun katoin, miten ♥ käveli tiskille ja myyjä pyyhi taas sitä hiton pöytää. Maksaessa se räjäytti kuittarin leväälleen siihen pöydälle, kun oli niin paniikissa, kun asiakas tuli. Siinä se sitten vuolaasti pyyteli anteeksi ja sekoili ja vihdoin saatiin homma hoidettua. Toinen myyjä kävi sitten vähän väliä auttamassa tätä.:) Voi raukkaa. Ekaa kertaa varmaan kassalla.

Lento meni nopeasti, kun nukuttiin melkein koko matkan ajan. Niska oli aivan jumissa, kun ei voinut nojata minnekään, vaan joutui roikottamaan päätä ties mihin suuntaan. Mun edessä istui todella ärsyttävä teini, joka kiroili kokoajan ja valitti lentoemoille suureen ääneen kuinka paskaa ruokaa oli, mihin lentoemäntä tokaisi, että " sun täytyy sitten varmaan itse tulla kokkaamaan omat ruokasi tonne keittiöön, jossei kelpaa!". En oo ikinä kuullu kenenkään esittävän noin paljon! "Vittu mä meen ainaki bilettää tästä, ku kone laskeutuu!" Haha, niin varmaan!:D Suomessa baarit on ollu jo kauan aikaa kii, ku meen kone laskeutui. Onneks ei toivottavasti tarvitse siihen tyttöön enää törmätä.

Hortoiltiin autolle ja sitten alkoi vielä kolmen tunnin ajomatka Poriin päin. Huoh. Oltiin niin väsyneitä, kuin olla voi! Kotona pimennettiin kämppä ja mentiin nukkumaan väsymys pois. Mutta kertakaikkiaan IHANA matka! :) Nyt mäkin oon käynyt lämpösessä maassa ja lentokoneessa! Vihdoinkin!