lauantai 8. syyskuuta 2012

Mikä sinusta tulee isona?


Monet ovat olleet kiinnostuneita työstäni ja siitä, miksi ylipäätään valitsin tällaisen alan.
Olen pienestä pitäen ollut taiteellinen ja mua on kiinnostanut aina askarrella, piirtää ja näprätä kaikkea. Pienenä viihdyin isän kanssa verstailla ja autotallissa rakentaen kaikenlaisia juttuja (leikkikaluja) puusta ja muista härpäkkeistä.
Kiinnostukseni kuvataiteeseen ja askarteluun näkyi myös koulussa, yläasteen kävin kuvataidepainotteisessa luokassa ja lukiossa tein kuvisdiplomityön. Lukion jälkeen alkoikin sitten pähkäily jatkokoulutuksesta. Hain Hämeenlinnan muotoilupuolelle, kultasepänalalle ja kolmatta en edes muista minne. Kultasepänala oli tietysti toivelistalla nro 1. Kultasepänala kiehtoi, koska se ei ollut mikään tavanomainen ala. Tykkään tehdä yksityiskohtaista ja tarkaa työtä ollen samalla luova ja mikä muu ala olisi siihen parempi, kuin tämä.

Koulussa.
Tykkään edelleen askarrella ja maalata tauluja, jonka jotkut pitkäaikaiset blogini lukijat ovatkin varmaan jo huomanneet.:) Nykyään taiteellisuuteni on lähinnä keskittynyt enemmän tai vähemmän sisutamiseen mm. led-taulujen väkertämisenä, taulujen maalaamisena ja erilaisten pienten sisustus yksityiskohtien luomisessa. Suurena haaveena olisi joskus, sitten kun omakotitalomme on pystyssä, rakentaa pihaan myös oma pieni soppi, jossa väkertää omia koruja, lasikaiverruksia ja milloin mitäkin juttuja. Kultasepänvehkeet, kun ei vaan ole sieltä ihan halvimmasta päästä. Siksi koulusta päästyäni en ole hirveästi ole tehnytkään kultasepäntöitä ja siksi en työskentele kultasepänhommissa, koska en mielestäni ole valmis ottamaan niin suurta vastuuta, mitä työ vaatii. Ja kiinnostukseni kallistuu enemmän uuden luomiseen, kuin vanhan korjaamiseen tai tilaustöiden tekemiseen. Haaveena olisi joskus valmistaa oma korusarja.

en kommentoi..:D
Monet varmasti ajattelevat, että kultasepänpajassa ollaan silkkihansikkaat kädessä ja työ on erittäin siistiä näpertämistä, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin.
Selitän tätä nyt kaikessa yksinkertaisuudessaan ja lyhykäisyydessään, koska kultasepänala on taidetta ja uusia koruja syntyy kokeilemalla erilaisia tekniikoita saaden uusia ulottuvuuksia ja pintoja. Niinhän sitä sanotaan, että kultaseppä ei ole koskaan valmis, vaan oppii aina kaikkea uutta.

Kaupoissa myydään esimerkiksi valmiita hopealevyjä ja lankaa, joista on helppoa alkaa työstämään vaikka hopeariipusta tai ketjua, mutta koulussa teimme kaiken alusta loppuun itse. Kaikki alkaa suunnittelulla, piirtämisellä ja teknisillä piirustuksilla, jotta tiedetään, mitä on tekemässä. Sen jälkeen alkaa varsinainen työ sulattamalla romuhopeaa, valamalla siitä levy tai puikko, ihan sen mukaan, mitä aineesta haluaa valmistaa. Tämän jälkeen alkaa kappaleen valssaaminen halutun paksuiseksi, langan vetäminen, sahaaminen tai pakottaminen oikeaan muotoon. Tekniikoita on lukuisia ja aina voi kokeilla jotain uutta, täytyy olla luova.
Juottamalla kiinnitetään kappaleita yhteen ja saadaan aikaan näkyvämpää muotoa korulle. Työhön kuuluu myös valmistaa mahdollisille kiville kivi-istukat ja istuttaa kivet. Viimeistely tapahtuu kiillottamalla ja hiomalla erilaisilla laikoilla ja lopuksi hopeioimalla koru(hopeasta, kun on kyse).
Kultasepäntyöhön liittyy paljon pienien viilojen ja laikkojen lisäksi myös isoja koneita ja myrkyllisiä aineita. Sanotaanko näin, että työssä on oltava tarkkana alusta loppuun lähtien ihan oman turvallisuudenkin kannalta.

Jos ala kiinnostaa, opiskelupaikkoja on Vammalassa Tyrvään käsi-ja taideteollisuusoppilaitos ja Lahdessa Lahden muotoiluinstituutti.

12 kommenttia:

  1. Hei, kiva postaus! :) Mua vähän kiinnostaisi kopioida sun leditauluideaa soveltaen, haluisitko vähän kertoa miten teit omasi? :) Mitä mm. se nauha tms on.

    Itse ostin jo sellaisia akullisia helmikoristeisia led-sarjoja ja oon miettinyt paperinarua mutta en tiedä miten käyttäytyy taulussa :) Sulla on kyllä niin mahtavia sisustusideoita, vau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kätin juurikin valkoista paperinarua omassa leditaulussani!:) Eli toimii oikein hyvin ja kun ledit eivät kuumene, niin paperinaru ja mikä tahansa koristelu soveltuu mainiosti tähän hommaan. Ensin vain kyhätään puukehikko, jonka jälkeen se maalataan halutun väriseksi. Sitten aletaan pyörittelemään paperinarua sikinsokin siksakkia kehikon ympäri. Ledit laitetaan jälkikäteen paperinarun ristikoiden lomitse ja lävitse taulun sisälle, jotta ne pysyy.:)
      Ja voit yhdistellä tohon oman helmikoristeisen lednauhan lisaksi paperinarua, jotta taulu peittyy tarpeeksi. Narua meinaan tarvitaan aika paljon! Ihania askarteluhetkiä sinne!:)

      Poista
    2. Voi kiitos hirveästi selvennöksestä :) Täytyy siis käydä katselemassa paperinaruja! Muutenkin tykkään käyttää luonnonmateriaalia mahdollisimman paljon sisustuksesta lähtien. Isukille jo pistin tilausta kehikosta, minkä tekee mielellään omassa pienessä puusepänverstaassaan :) Hih, kohta mullakin on sellaiset seinällä<3

      Poista
  2. Mitä teet nyt työksesi kun et ole kultaseppänä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työskentelen myyjän tehtävissä kultasepänliikkeessä.:) Ja työhön ei siis sisälly pelkkää myymistä vaan myös kaikkea muuta ja siitä lisää seuraavassa postauksessa.:)

      Poista
  3. Tosi kiva postaus! Mielenkiintoista kuulla ja muutenki, kun en ole ikinä ajatellutkaan millaista kultasepän työ mahtaa olla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla, että postaus oli joitakin kiinnostava!:)

      Poista
  4. Mikä toi ruksi sun nimettömässä on? :D

    VastaaPoista
  5. Miks ton nimettömän päälle on vedetty rasti? Ootko ollu kihloissa joskus?

    VastaaPoista
  6. Hei jäi häritsemään tokassa kuvassa oleva rasti sun sormessa! :D Mikä se on?

    ♥ Leetta

    VastaaPoista
  7. oottepa te tarkkanäkösiä!:D Juu oon ollut joskus kihloissa.

    VastaaPoista
  8. Hahaha, ihana kuva toi viiminen, voi Silja :D <3

    VastaaPoista

Kiitoksia paljon viestistäsi.:)

Huom! En julkaise kommentteja, jotka koen liian henkilökohtaisiksi tai loukkaaviksi.